Morjens!
Hyvän leikkauksen olet tehnyt kissasta. Tuo kissa on alakerrassa asuvan pariskunnan petoeläin. Oli tosi erikoinen kokemus kuvata petoa poseeraamassa saaliseläimensä kanssa.
Kuvauksen jälkeen menin katsomaan petoa lähempää ja säikähdin ihan sikana kun se sano “Gurrnau” ja nousi pystyyn. Oli tosi huvittavaa, toivottavasti kukaan ei nähnyt. Satuin olemaan niin ajatuksissani, että pedon erittäin ystävällismielinen reaktio laittoi pasmat sekaisin hetkeksi.
Oli hieman epätodellisen tuntuista, että miten sellainen “kylmäverinen” peto olikin niin lämmin. Olen tainnut hieman vieraantua kissoista, vaikka olen ollut noin koko lapsuuteni kissojen seurassa ja minulla on ollut “oma” kissa nimeltä Kerttu. Mut se ei ollutkaan mikään peto.
Mikko “Oli tosi erikoinen kokemus kuvata petoa poseeraamassa saaliseläimensä kanssa.”
Sinulla on ilmiselvästi silmää kuvauksellisille tilanteille, tämä sen jo viimeistään todistaa.
“Kuvauksen jälkeen menin katsomaan petoa lähempää ja säikähdin ihan sikana kun se sano «Gurrnau» ja nousi pystyyn. Oli tosi huvittavaa, toivottavasti kukaan ei nähnyt. Satuin olemaan niin ajatuksissani, että pedon erittäin ystävällismielinen reaktio laittoi pasmat sekaisin hetkeksi.”
Heh! Mahtoi sekin olla näky :)
Tosin saattoihan kissa tarkoittaakin sen varoitukseksi, tyyliin “tämä on miun päästäinen, minua saat kuvata mutta tähän et sitten kyllä varmaan koske!”
Jani: “Heh! Mahtoi sekin olla näky :)”
Juu, ja laittoi samalla ajattelemaan miten tärkeää on pitää kameraa kaulanauhassa, vaikka kamera ei sentään tipahtanut.
Jani: “Tosin saattoihan kissa tarkoittaakin sen varoitukseksi, tyyliin “tämä on miun päästäinen, minua saat kuvata mutta tähän et sitten kyllä varmaan koske!””
No sepä minulla mielessä lähinnä oli. Koira olisi voinut käydä kinttuun tai käteen kiinni, jos olisi tullut lähentelemään sitä saaliinsa vieressä. Täten olin varautunut siihen, että kissa hyökkäisi ojentaessani kättäni sitä kohti (ehkä liiallisella Nethackin pelaamisella oli tähän jotain vaikutusta?). Sitten tapahtuikin jotain täysin odottamatonta pedon kohdalta, ja sen seurauksena minä säikähdin pientä ja ystävällistä kissaa ihan sikana :)
Mikko: “Täten olin varautunut siihen, että kissa hyökkäisi ojentaessani kättäni sitä kohti (ehkä liiallisella Nethackin pelaamisella oli tähän jotain vaikutusta?)”
Nethackin vaikutusta ei voi nähtävästi aliarvioida, ja siitä voi olla näköjään jopa hyötyä kun osaa suhtautua petoihin riittävän varautuneesti!
Luulen tädin entisellä Otto-kissalla olevan enemmän vaikutusta kuin Nethackillä. Otto roppas lähes aina, jos sitä yritti mennä silittämään. Ja jos se ei roppassu heti, niin sitten se roppasi vähän myöhemmin.
Ihmettelin usein miten tätiti aina silitteli Ottoa, vaikka Otto kynsi ja puri häntäkin. Myöhemmin tajusin, että Otolla oli hieman erikoinen tapa leikkiä, ja että tätini halusi siitä huolimatta leikkiä Oton kanssa.