Häm­men­tä­vää teks­tiä. #

“Entä­pä kun ihmi­set selit­tä­vät oman toi­min­tan­sa syi­tä? J. Rot­te­rin teo­ria tar­kas­te­lee yksi­löi­den­vä­li­siä ero­ja hei­dän selit­täes­sään elä­män­sä tapah­tu­mia. Osa ihmi­sis­tä luot­taa vakaas­ti sii­hen, että he itse vai­kut­ta­vat elä­mään­sä, ohjaa­vat omaa toi­min­taan­sa. Näi­den ihmis­ten sano­taan usko­van sisäi­seen kont­rol­liin. Osa ihmi­sis­tä puo­les­taan uskoo, että tapah­tu­mat hei­dän elä­mäs­sään mää­räy­ty­vät ulkois­ten teki­jöi­den ohjaa­mi­na; he ker­to­vat esi­mer­kik­si onnis­tu­mi­sen­sa jos­sa­kin teh­tä­väs­sä joh­tu­neen hyväs­tä onnes­ta tai sii­tä, että teh­tä­vä oli help­po. […] #

Se, uskoo­ko ihmi­nen sisäi­seen kont­rol­liin, vai­kut­taa hänen tapaan­sa selit­tää onnis­tu­mi­si­aan ja epä­on­nis­tu­mi­si­aan. Sisäi­seen kont­rol­liin usko­va selit­tää taval­li­ses­ti epä­on­nis­tu­mi­sen­sa joh­tu­van ulkoi­sis­ta teki­jöis­tä. Tämän minää puo­lus­ta­van att­ri­buu­tio­vir­heen avul­la yksi­lö pyr­kii pitä­mään minä­kä­si­tyk­sen­sä vakaa­na. Ulkoi­seen kont­rol­liin usko­va näkee syyn epä­on­nis­tu­mi­seen ole­van itses­sään. […] #

Ihmi­set, joil­la ei ole tun­net­ta sisäi­ses­tä kont­rol­lis­ta, pitä­vät itse­ään syy­pää­nä epä­on­nis­tu­mi­siin­sa. He usko­vat myös, että epä­on­nis­tu­mi­sen syy on pysy­vä ja yleis­tä­vät epä­on­nis­tu­mi­sen­sa kos­ke­maan koko per­soo­nal­li­suut­taan. Att­ri­buu­tio­tyy­lin tut­ki­joi­den Chris­top­her Peter­so­nin ja Mar­tin Selig­ma­nin mukaan täl­lai­nen att­ri­buu­tio­tyy­li joh­taa hel­pos­ti masen­nuk­seen. Tut­ki­muk­sis­sa onkin todet­tu sel­keä yhteys masen­tu­nei­suu­den ja sisäi­sen kont­rol­lin tun­teen puut­tu­mi­sen välil­lä.” #

[#] Lea Him­berg, Riit­ta Jau­hiai­nen: Suh­tei­ta – Minä, me ja muut, s. 80
WSOY #

Tämä lai­nat­tu teks­ti on niin sol­mus­sa, että sii­nä ei voi olla kaik­ki koh­dal­laan. Kat­so­taan­pa, sai­sin­ko tähän sel­vyy­den tau­lu­koi­mal­la. #

No enpä kyl­lä tie­dä. Ehkä vai­keu­te­ni käsit­tää tätä joh­tuu sii­tä, että iden­ti­fioin minän niin vah­vas­ti kont­rol­liin, eli minun sil­mis­sä­ni tuo yllä­ole­va tau­luk­ko näyt­tää täl­tä: #

Tämän vuok­si pait­si, että tau­luk­ko on minul­le ris­ti­rii­das­sa (sisäi­seen kont­rol­liin usko­ma­ton­kin uskoo sisäi­seen kont­rol­liin), minun on mah­do­ton­ta käsit­tää tuo­ta lai­na­tun teks­tin vii­mei­sen kap­pa­leen väit­tä­mää, jon­ka mukaan ihmi­nen pitää itse­ään syyl­li­se­nä, vaik­ka hänel­lä oman uskon­sa mukaan ei ole sisäis­tä kont­rol­lia. Toi­sin sanoen sel­lai­nen ihmi­nen syyl­lis­tää sub­jek­tin (itsen­sä), joka on minun mää­ri­tel­mä­ni mukaan syyn­ta­kee­ton, kos­ka hän on vail­la vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia. #

Tosia­sias­sa tuo teks­ti kär­sii pahan­laa­tui­ses­ta minän illuusio -syndroo­mas­ta. Teks­tin kir­joit­ta­jan mie­les­sä tau­luk­ko näyt­täi­si ilmei­ses­ti täl­tä: #

Toi­sin sanoen käsi­tys minän huo­nou­des­ta on sisään­ra­ken­net­tu “sisäi­seen kont­rol­liin usko­mat­to­man” ihmi­sen epä­on­nis­tu­mi­sil­leen anta­ma seli­tys täs­sä mal­lis­sa. Ei sii­tä mitään joh­to­pää­tök­siä masen­nuk­sen suh­teen sil­loin voi minun mie­les­tä­ni vetää, kos­ka “minä olen huo­no” seli­tyk­ses­tä nyt on hyvin­kin suo­ra tie masen­nuk­seen. Koko käsi­tys minuu­des­ta lakais­taan samal­la käte­väs­ti maton alle. #

Jos lai­nat­tua teks­tiä sor­van­neil­ta tyy­peil­tä kysyi­si, että mikä se “minä” on, niin vas­taus oli­si luul­ta­vas­ti jokin seli­tys, jos­sa vii­tat­tai­siin uuteen “minään”. Kii­na­lai­sen arvoi­tus­laa­ti­kon pal­vo­jat, per­ke­leet. #

Tämä mer­kin­tä jul­kais­tiin alun perin Kuol­lee­na­syn­ty­nyt-blo­gis­sa. Uudel­leen­jul­kai­su mar­gi­naa­lis­sa tapah­tui 18. kesä­kuu­ta 2005 klo 11.31. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]18.6. 11:32[/klo] Jul­kai­sin mar­gi­naa­lis­sa. Tyy­lit­te­lin muotoilua.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]24.9. 16:06[/klo] Vii­la­sin pikkujuttuja.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

Rupis­sa­ni tai­taa olla jokin teko­vi­ka. Yli­pään­sä-veny­tys­tä (over­head stretch) teh­des­sä oikea käsi kyl­lä venyt­tyy, mut­ta vasem­man käden vään­tä­mi­nen tun­tuu veny­tyk­sen sijas­ta lähin­nä kipu­na olka­pään nive­les­sä. #

Kes­ki­var­ta­lon veny­tyk­ses­sä puo­les­taan ei veny­ty mikään, vaan molem­min puo­lin sitä teh­des­sä seläs­tä kuu­luu hel­ve­tin­moi­nen pau­kah­dus ja ruti­na. Se rusah­dus tun­tuu kyl­lä ihan hyväl­tä, mut­ta en tie­dä onko se ihan sitä, mitä veny­tyk­sen kek­si­jä on tar­koit­ta­nut. #

Lisäk­si minus­ta tun­tuu, että se, että esi­merk­ki­suo­ri­tuk­sen teki­jä (kuvas­sa) on nai­nen, ei ole ihan sat­tu­maa. Ei se tuo jal­ko­jen link­kuun vie­mi­nen ihan noin help­poa ole meil­lä mie­hil­lä. Aina­kin minun kehos­sa­ni tun­tuu tuo­ta teh­des­sä, että jokin osa jää ikä­väs­ti puris­tuk­siin. #

Ohjel­man jäl­ki­ve­nyt­te­lyt jätän suu­rim­mak­si osak­si teke­mät­tä, kos­ka sii­nä vai­hees­sa ei enää mikään veny mihin­kään päin, eli itsen­sä sai­si lait­taa sol­muun, ennen kuin veny­tys tun­tui­si. Tähän men­nes­sä tämä ei ole kos­tau­tu­nut, sil­lä min­kään­lai­sia lihas­ki­pu­ja en ole jäl­ki­seu­rauk­se­na koke­nut. Ilmei­ses­ti alku­ve­nyt­te­lyt ovat tätä aloit­te­li­jan ohjel­maa nou­da­tet­taes­sa ihan riit­tä­vät. #

Osin tämän, osin ohjel­man oppi­mi­sen ja lisäk­si tie­tys­ti lait­teen kans­sa sinuik­si tulon joh­dos­ta alun perin tun­nin kes­tä­nyt ohjel­man läpi­vien­ti on nopeu­tu­nut puo­li­tun­ti­sek­si. Väit­ti­vät Hob­by Hallin tuo­te-esit­te­lys­sä (sii­nä pape­ri­ses­sa ver­sios­sa), että kak­si­kym­men­tä minuut­tia vii­kos­sa riit­täi­si kun­non kohot­ta­mi­seen. Luu­len, että ohjel­man typis­tä­mi­sek­si kah­teen­kym­me­neen minuut­tiin sii­tä pitäi­si jät­tää venyt­te­lyt pois koko­naan. #

Onnek­si minul­la ei muu­ta ole­kaan kuin aikaa tuon kans­sa vään­tää aamui­sin, niin ei tar­vi miet­tiä kau­an­ko se kes­tää. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]24.9.[/klo] 16:56 Muo­toi­lin WP:lle.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]14.5.2007[/klo] 10:46 Pois­tin mädän­neen Hob­by Hall -lin­kin.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #