The Man is back
#858. Torstai, 6. tammikuuta 2005 klo 23.58.40, kirjoittanut Jani. 6
Antaapa olla viimeinen kerta kun unohdetaan ne salasanat, perkele, matkasta, kun lähdetään muualle pitemmäksi aikaa. No menköön nyt sitten vaikka sen muistohiljaisuuden piikkiin tämä. Tämähän olikin sitä paitsi kokonaista kolme päivää naurettavan nysän, kolmen minuutin sijasta. #
Mitä kunnioittavaa siinäkin, kolmen minuutin hiljaisuudessa muka on? Silloin kun minä olin pieni, meillä kotona vietettiin, varsinkin isän kanssa, kymmenittäin sen mittaisia hiljaisuuksia joka päivä ilman mitään sen erityisempää syytä. Ja hyvä niin. Osin siksikin olen tällainen kuin nyt olen (ja ylpeä siitä). #
Mutta nyt pitää jo julkaista tämä että ehtii vielä tämän päivän puolella, ettei kolme päivää veny neljäksi. #
Kyllä sinua jo kaivattiinkin! Ajattelin:
a) tekniset ongelmat sitovat sinua päiväkausia, ympärivuorokautisesti etkä ehdi keskeneräisyysahdistuksen keskeltä mitään kirjoitella
tai
b) tämä on jokin uusi katoamistemppu (vrt. pinserin listalta häipyminen)
t. Ystävä
Juu, minullakin laskee heti motivaatio pilkunviilaukseen, jos luulen,että se Jani ei ole niitä kirjoituksia pinsettien ja suurennuslasin kanssa obduktoimassa.
Joskus kun keksin jotakin itseni ja äitini mielestä hienovaraisen näppärää, niin ajattelen, että jossei muualla, niin ainakin ainakin Sinisen Kirjan tutkimushuoneessa tämä bongataan.
Jatkossa voisit e.m. illuusion ylläpitämiseksi rakentaa samanlaisen systeemin kuin Skitsojannella näkyy olevan: blogi päivittyy tasaiseen tahtiin, vaikka mies on itse hiihtämässä.
Ystävä: “tämä on jokin uusi katoamistemppu (vrt. pinserin listalta häipyminen)”
Jes! Minä vähän toivoinkin, että tätä epäiltäisiin sellaiseksi.
Oho, tuostapa nyt tuli ihan PA-mainen sanaleikki mieleen: onko sellainen ohjelma, jossa on mukana (vaikkapa taiteilijaprofessori) Sella, sellainen ohjelma?
Hmm. Näköjään poissaolo ei ole yhtään parantanut juttujeni tasoa.
Minäkin poikkesin “muutaman” kerran tarkistamassa… Ja pidin tuosta terapiakirjoituksesta muuten. Se oli hyvä se punainen lanka. Ne on kaikki olleet viime aikoina hyviä.
S.B.: “Juu, minullakin laskee heti motivaatio pilkunviilaukseen, jos luulen,että se Jani ei ole niitä kirjoituksia pinsettien ja suurennuslasin kanssa obduktoimassa.”
Täällä niitä vieläkin kyylätään, varo va… ööh… pidähän huolta!
“Joskus kun keksin jotakin itseni ja äitini mielestä hienovaraisen näppärää, niin ajattelen, että jossei muualla, niin ainakin ainakin Sinisen Kirjan tutkimushuoneessa tämä bongataan.”
Kuten jo Boromir loihe lausumaan, “The Great Eye is ever watchful”, eli kotomaan murteella “mikäpä pinsetit ja suurennuslasin tappaisi?”
Terveiseni äidillesi. Muistahan viedä hänelle tarpeeksi täytettyjä eläimiä, ettei hän vihastu mahdollisiin paikalle eksyviin ja luoksesi majoittuviin ihastuksiisi ja käy heidän kimppuunsa keittiöveitsen kanssa suihkussa epäilyttävästi sinulta näyttäen.
syksyinen: “Se oli hyvä se punainen lanka. Ne on kaikki olleet viime aikoina hyviä.”
Tastula on minusta hyvä haastattelija. Joskin joskus on kiusallista katsoa, kun vieras on joku jäyhähkö vanhempi mies, josta ei oikein tahdo saada irti mitään henkilökohtaista. Se on vähän kuin katselisi halvaantuneen kutittamista.