The Shield - Teennäisesti suomennetun nimen varjolla
#925. Keskiviikko, 26. tammikuuta 2005 klo 17.08.24, kirjoittanut Jani. 8
Ihan sattumalta katsoin tuon uuden sarjan (fläsh-pläjäys) avausjakson, en ihan alusta kylläkään. Ihan jees, joskaan ainakaan tässä jaksossa en vielä nähnyt sitä kovasti mainostettua moraalista ristiriitaisuutta, eikä tämä nähdäkseni mikään uusi Kova laki sentään ole. #
Nimittäin, jos pedofiili aktiivisesti toteuttaa himojaan, niin sehän on väärin. Jos joku ottaa ja hakkaa sen pedon tohjoksi, niin sehän on oikein. Lain mukaan se on väärin, mikä sekin on oikein. Se, että se hakkaaja pääsee kuin koira veräjästä, koska ei jää kiinni, on oikein. #
Mutta kuten sanottua, niin saatan kyllä katsoa toisenkin jakson. Katsoin jo juonipaljastuksiakin ja vihjaistakoon tässä tulevista tapahtumista sen verran, että myöhemmin yksi sarjan vakiohahmoista paljastuu homoksi, eli kyseessä on vanha kunnon “yksi sarjan vakiohahmoista paljastuu homoksi” -temppu. #
Katsoinpa minäkin Shieldin ja miellytyin myös, tietyin varauksin. Miltään niin uudelta ja mullistavalta sarja ei vaikuttanut kuin mitä Nelonen on mainoksissaan antanut ymmärtää (se tuskin olisi sillä hehkutusmäärällä ollut edes mahdollista), mutta monin tavoin omintakeinen asennoituminen poliisisarjaan genrenä paistoi positiivisesti läpi. Suupieliä veti arvostavaan hymyntapaiseen Michael “Piimäkuuri” Chiklisin onnistunut roolisuoritus aidosti pahana (tai no, puoliksi pahana) poliisina. Mutta oliko päivän kolmas perättäinen kahvikupillinen sarjan aikana liikaa keskittymiskyvylleni vai olenko vain niin jumalattoman tyhmä että loppukohtauksen tapahtumat jäivät enimmäkseen tajuamatta?