Tuuleen
#1269. Torstai, 3. helmikuuta 2005 klo 12.13.10, kirjoittanut Jani. 0
Kohta se kaikki vyöryy päälle. Teen niin kuin aina, täytän tyhjiötä konkreettisesti, syömällä. Mutta vaikka pinnistelen niin, että päässä sähisee, en voi pitää niitä ajatuksia poissa. Viimeinen sana, viimeinen teko, viimeinen päivä, viimeinen yö. Viimeinen. Ennen loppua. Sitä ennen oli, sen jälkeen ei enää ole. Loppu. Katoaminen. Olevan päättyminen, muuttuminen olemattomaksi. #
Minun täytyy paeta, kemiaan, kaupunkiin. #
“Make-believing we’re together,
that I’m sheltered by your heart.
but in and outside I’ve turned to water
like a teardrop in your palm.
And it’s a hard winter’s day, I dream away. #It must have been love but it’s over now,
it was all that I wanted, now I’m living without.
It must have been love but it’s over now,
it’s where the water flows, it’s where the wind blows.” #Roxette: It Must Have Been Love #
Tämä merkintä julkaistiin alun perin Kuolleenasyntynyt-blogissa. Uudelleenjulkaisu marginaalissa tapahtui 18. kesäkuuta 2005 klo 16.28. #
[muokkaukset]
[muokkaus][klo]18.6.[/klo] 16:28 Julkaisin marginaalissa. Viilasin muotoilua. Lisäsin tiedot kappaleesta.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]16.1.2007[/klo] 20:05 Nykyaikaistin tyyliä.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #