Via Mors-Sivus­ta. #

(I): Kenen mene­tys on ollut kaik­kein kovin pala tähä­nas­ti­ses­sa elämässäsi?

Mene­tys vai kuo­le­ma? Jos kuo­le­ma, niin mum­mi. Jos mene­tys, niin ihmi­nen, jota rakastin.

(II): Olet­ko kat­so­nut vie­res­tä jon­kun kuolevan?

En.

(III): Olet­ko halun­nut jos­kus todel­la tap­paa jonkun?

Noin ker­ran tun­nis­sa.
Kyl­lä. Oikeasti.

(IV): Voit­ko kuvi­tel­la itse­si palkkatappajana?

Hel­pos­ti.

(V): Mikä oli­si hau­ta­jais­te­si paras osuus?

Joko se, kun Car­mi­na Bura­nan int­ron crescen­do saa­vut­taa klii­mak­sin­sa ja koko hau­ta­jais­pop­poon kaik­ki kar­vat pon­kai­si­si­vat pys­tyyn, tai sit­ten se, kun se vaih­tui­si ihan yhtäk­kiä (täy­sin ennal­ta suun­ni­tel­lus­ti, mut­ta hau­ta­jais­väen kan­nal­ta täy­sin ennal­ta-arvaa­mat­to­mas­ti) jok­si­kin hupi­ral­la­tuk­sek­si, tyy­liin The Witch Is Dead (tämän idean kopioin tie­tys­ti suo­raan Alas­ton ase 2 1/2:sta).

(VI): Miten haluai­sit itse kuolla?

Nopeas­ti ja kivuttomasti.