Lukijakartoitus 2005, kysymys 2: Onko sinulla oma blogi?
#1183. Maanantai, 16. toukokuuta 2005 klo 14.14.49, kirjoittanut Jani. 9
Tämän vaa’an kallistumisen suunta tuskin ketään yllättää, mutta sen loivuus sen sijaan yllätti ainakin minut, eli blogittomien osuus lukijoista olikin paljon suurempi kuin olisin olettanut. Jälkikäteen ajatellen olisi voinut tehdä tämän niin, että kysymys olisi ollut “mikä on suhteesi blogeihin?” ja vaihtoehtoja olisi ollut kolme: “luen niitä, mutten kommentoi”, “luen ja kommentoin” ja “minulla on oma blogi”. Tosin, voihan hyvinkin olla blogaajia, jotka eivät koskaan kommentoi toisten tekstejä, vaikka lukevatkin niitä. Itse asiassa taidan tietääkin ainakin yhden. ;) #
Kysymystä tehdessäni mietin, että mahtavatko livejournalistit vieroksua blogi-sanaa, kun tuntuvat mieluummin puhuvan journaleista. En kuitenkaan keksinyt mitään sujuvaa tapaa ujuttaa sitä kysymykseen (“Onko sinulla oma blogi tai livejournali?”) joten jätin sen sitten ulos. Varmuuden vuoksi liitin kumminkin tuon En tiedä -vaihtoehdon Ei-vaihtoehtoon, koska itseäni ärsyttää valita kahdesta vaihtoehdosta silloin, kun en ole ihan varma, kummin kysymyksen tekijä olisi tarkoittanut minun vastaavan omista lähtökohdistani. #
[muokkaukset]
[muokkaus][klo]25.8.2007[/klo] 12:22 Muutin livejournalistit-linkin osoittamaan Wikipediaan. Nykyaikaistin tekniikoita.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #
Näin vannoutuneena Livejournalistina voin sanoa, että omassa journalpiirissäni (noin 60 henkilöä) kaikki käyttävät sanaa nettipäiväkirja tai journal. Tosin jos kysytään, pidänkö blogia, vastaan kyllä, vaikken muuten siitä blogi-nimitystä käyttäisikään. Eikä se minusta olekaan blogi, vaan päiväkirja.
Sitäpaitsi aika harva (edelleen tarkoitan niitä, jotka kuuluvat minun journalpiiriini) livejournalilainen on missään blogilistassa tms ja todella monet kirjoittavat niitä “friends only”-merkintöjä. Ollaan jotenkin aika eristäytynyt ryhmä jokseenkin.
Ja uskon, että jokaisella blogilla/journalilla/nettipäiväkirjalla on hirmuisesti lukijoita, jotka eivät ikinä tunnusta lukevansa. Joskus niitä sitten jää kiinni itseteosta. Toivottavasti heitä edes nolottaa silloin :D
Norsis: Toivoinkin, että tarttuisit tähän! :)
Veikkasin siis oikein, ja toisaalta ainakin sinä vastaisit juuri toivomallani tavalla. Mutta tähän pitää siis näköjään todellakin kiinnittää huomiota näitä kyselyjä tehdessään. Kertomasi perusteella “Pidätkö verkossa päiväkirjaa tai blogia?” saattaisi tuottaa halutun tuloksen (eli sekä blogaajat että journalistit vastaisivat kyllä, muut ei).
Arvasin, että toivoisit. Telepatiaa :D
Sattumalta tutustunut sivuihin. Janille terveisiä, että kirjastani “LAPIN NAISET ELÄMÄNTAITAJINA” löytyisi sukuhistoriaa, elämisen kulttuuriakin ja vanhoja kuvia.
Elvi-Mummin serkku Tyyne.
Tyyne: Jep, tuo kirjasi on Pelkosenniemen-kotona kirjahyllyssä. Tosin se on tuo Janne meistä se, joka sukututkimusta tekee.
Ihan oikeestiko olette sukua? Ajattele, että jotkut blogaajat pelkäävät äitinsä näkevän heidän kirjoituksensa. Ja sinulle tulee kylään mummin serkku! Kiitos linkistä, luin kirjan esittelyn ja taidan lainata, kun seuraavan kerran menen kirjastoon sakkojani maksamaan.
Äiti: Kylläpä kyllä, Tyyne on paitsi mummin serkku, myös äidin kummi. Minulla on sikäli hyvä tilanne, etten ainakaan näin etukäteen osaa kuvitella sukulaista, jonka näiden näkemistä minun tarvitsisi pelätä, vaikka suuri suku onkin. Toisaalta osaan kyllä helpostikin kuvitella, että toisilla se pelko on ihan tosi ja aiheellinen.
HAH ! Carmaballilainen avoimuus pelaa kovasti pussiini nytkin. Äitini ja muukin perhe tietää kaikesta mistä olen kirjoittanut blogiini. Sairaalloinen tarve kertoa omille läheisilleen sairaita uniaan on pelottava, mutta saa aikaan paljon makeita nauruja. Joskus jopa kyynelehdintään asti - aijaijai! Tosielämän sairaatkin jutut on tietenkin yleisesti avointi riivittävää. Huoh.
Carma.: Voin uskoa, että sinun uniesi parissa on tutuilla hauskaa, ne kun vaikuttavat ihan joiltain pienoiselokuvilta juonineen kaikkineen!