Säädetään
#1276. Sunnuntai, 19. kesäkuuta 2005 klo 19.21.32, kirjoittanut Jani. 9
Säädin tulostus-CSS:ää hiukan entistä paremmaksi. Jostain syystä nuo alun ylisuuret kirjaimet tekevät tulosteversiossa leveytensä mittaisen marginaalin koko tekstin laitaan (Firefoxin bugi vai CSS:n ominaisuus?) joten siitä piti poistaa float kokonaan. #
Sitten rupesin tutkimaan tätä esteettömyysasiaa. Jotkin kohdat Saavutettava.fi:n tarkistuslistalta olen onneksi oppinut jo kauan sitten (alt-tekstien tärkeys, selainikkunan kokoriippumattomuus) ja harrastanut niitä enemmän tai vähemmän koko ajan. Nyt tarkistin tuon fonttikoon suurentamisen vaikutukset, ja yllätyksekseni sivu toimi ihan hyvin, suorastaan täydellisesti ainakin vielä kohtuullisilla suurennuksilla. Jotta testailussa olisi mieltä eikä tulisi tehtyä turhaa työtä, pitäisi kuitenkin saada selville, millaisia fonttikokoja heikkonäköiset ihan oikeasti, käytännössä käyttävät. #
Linkki- ja leipätekstien ja taustan välinen kontrasti ei ehkä ole paras mahdollinen, mutta sen suhteen on se ongelma, että samalla, kun liian heikko kontrasti ei heikkonäköiselle ole hyvä, ei liian vahva kontrasti taas ole hyvä hyvänäköiselle: se rasittaa ainakin minun silmiäni. Siksi tykkään käyttää umpimustasta muutaman asteen vaaleampaa sävyä teksteissä. Luulen kuitenkin, että tämän kohdan tähtäimessä ovat varsinkin sellaiset yhdeksänkymmentälukulaiset sivut, joissa käytetään jotain radikaalia väriyhdistelmää. Valkoinen tausta ja tummansävyinen teksti on kuitenkin varmasti aina parempi kuin keltainen teksti sinisellä taustalla. Toinen ongelmalaji ovat varmaankin sivut, joilla käytetään tummaa tekstiä vain vähän sitä vaalemmalla taustalla. Itse asiassa Nuudelisoppa on sellainen, mutta aion keskittää tarmoni nyt ensi sijassa tänne marginaaliin. #
Saavutettava.fi:n listalla puhutaan näkyvistä pikalinkeistä (skip menus), mutta toisaalla minusta samassa yhteydessä puhutaan näkymättömistä linkeistä. Joka tapauksessakaan kummankaanlaisia täältä ei löydy, enkä ole ihan varma ymmärränkö edes, mitä niillä tarkalleen ottaen tarkoitetaan. #
Ilman CSS:ää tämä näyttää varmaan ihan karmivalta, mutta toisaalta sen mittaamiseen ei graafinen selain olekaan hyvä väline; pitää asentaa Lynx ja testata. Tekisi myös mieleni kokeilla jotain lukuohjelmaa, mutten vielä löytänyt mitään selkeitä vinkkejä siitä, mikä on sokeille tarkoitettujen selainten Firefox tai edes, että onko sellaista. #
Watchfiren WebXACT antaa ihan pätevänoloisen raporttinsa mukana myös tietoa siitä, kuinka hyvin sivusto vastaa W3C:n esteettömyysohjeistuksia. #
Lopuksi vielä muutamia muistiinpanoja alt-teksteistä: #
- Vaikka alt-attribuutti onkin pakollinen, sen sisällön voi ja itse asiassa kannattaakin jättää tyhjäksi silloin, kun kuva on tarkoitettu koristeelliseksi tai tekstin muotoilun avuksi. Varsinkin pienet koristekuvat (ehkä kuvituskuvatkin?) olisi tästäkin syystä parempi määritellä CSS:ssä kuin HTML:n joukossa.
- Jos kuva ei ole koristeellinen vaan sisällön kannalta olennainen, pelkän alt-attribuutin ohella voi olla syytä käyttää myös longdescription-attribuuttia. Nykyselaimet tosin eivät juurikaan sitä tue, mutta tämä voi hyvinkin muuttua tulevaisuudessa. Sitä odotellessa voi sen ohella käyttää Watchfiren mainitsemaa niin sanottua d-linkki-tekniikkaa: kuvan yhteyteen laitetaan D-kirjain, joka toimii linkkinä pitempään kuvaukseen kuvan sisällöstä.
- Lisää alt-teksteistä löytyy GAWD:n sivuilta.
- Longdesciin voi näköjään sisällyttää myös URI:n, jolla osoitetaan d-linkin tavoin kuvan kuvaukseen.
[muokkaukset]
[muokkaus][klo]19:39[/klo] Lisäsin linkin WATSin pätkään URI:stä longdescissä.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #
Pikalinkeillä annetaan käyttäjälle mahdollisuus ohittaa suoraan sivuston tietyt osat. Niiden näkyvyydestä kaikille käyttäjille on myös aikanaan keskusteltu ja useimmiten suositus on ollut, että niitä ei ole aina syytä peitellä. Esteettömässä web-julkaisemisessa on kuitenkin kyse _kaikista_ käyttäjäryhmistä, ei vain heikkonäköisistä.
Kytkemällä CSS pois käytöstä, nähdään nopeasti dokumentin todellinen rakenne. Hyvä rakenne auttaa hahmottamaan ja nopeuttaa silmäilyä. Lisäksi monissa ruudunlukijaohjelmistoissa on mahdollisuus lukea yhteenveto otsikkotasoista, jolloin käyttäjä voi siirtyä suoraan kiinnostavaan kohtaan. Eräänlaista silmäilyä sekin.
Automaagiset testausohjelmat ovat hieman arveluttavia. Niiden käyttäminen nopeaan, ylimalkaiseen testaukseen on toki suotavaa. Ne eivät osaa erottaa koristeellisia ja informatiivisia kuvia toisistaan, joten tyhjä alt-attribuutti riittää. Ne eivät myöskään ota juurikaan kantaa CSS:n avulla määriteltyihin, huonoihin väreihin ja niin edelleen.