PA mai­nit­si jon­kun tunn­ot­to­man tyy­pin, ja kun epäi­lin, että täs­sä oli kyse sii­tä syn­nyn­näi­ses­tä vias­ta, jos­sa tun­toais­ti­mus­ten ohel­la tai sijas­ta ihmi­nen ei tun­ne lain­kaan kipua, läk­sin etsi­mään sen nimeä. Hai­rah­duin kui­ten­kin pian luke­maan jut­tu­ja kalo­jen kivus­ta niin, että unoh­din koko asian. Täs­sä nyt sit­ten niis­tä kalois­ta: #

“On var­sin sel­vää, että kipu on psy­ko­lo­gi­nen koke­mus jos­sa on havain­to­puo­li ja emo­tio­naa­li­nen puo­li. Havain­to­puo­li ker­too meil­le, että olem­me vahin­goit­tu­neet, kuten ensim­mäi­nen ais­ti­mus, joka seu­raa vasa­ral­la peu­ka­loon lyö­mis­tä. Emo­tio­naa­li­nen puo­li on on eril­li­nen kär­si­mys, joka seu­raa sii­tä, että tulem­me tie­toi­sek­si peu­ka­loon osu­mi­ses­ta. […] #

Kos­ka kivun koke­mi­nen on eri asia kuin käyt­täy­ty­mi­ses­sä syn­ty­vä vas­te vahin­goit­tu­mi­sel­le, käy­te­tään ter­miä nosi­sep­tio, kun vii­ta­taan her­mos­ton vahin­goit­tu­mis­ha­vain­toon (jos­ta voi seu­ra­ta kipua). Vahin­goit­tu­mi­sär­sy­ket­tä, joka taval­li­ses­ti joh­taa kipu­ko­ke­muk­seen, kut­su­taan nosi­sep­tii­vi­sek­si ärsyk­keek­si. Ter­miä kipu pitäi­si käyt­tää ainoas­taan epä­miel­lyt­tä­väs­tä psy­ko­lo­gi­ses­ta koke­muk­ses­ta, joka voi seu­ra­ta nosi­sep­tii­vis­ta ärsy­ket­tä. […] #

Kyky havai­ta nosi­sep­tii­vi­sia ärsyk­kei­tä ja rea­goi­da nii­hin on hyvin laa­jal­le levin­nyt piir­re eläi­mis­sä. Yksi­so­lui­set eliöt kuten amee­bat liik­ku­vat pois ärsyt­tä­vis­tä kemial­li­sis­ta tai mekaa­ni­sis­ta ärsyk­keis­tä. Nämä reak­tiot ovat auto­maat­ti­sia ja kos­ka amee­bal­la ei ole her­mos­toa, sil­lä ei ole kykyä tun­tea itse ärsy­ket­tä, joka reak­tion aiheut­taa, tai kipua. […] #

Kaloil­la on kai­kis­ta sel­kä­ran­kai­sis­ta yksin­ker­tai­sim­mat aivot, kun taas ihmi­sai­vot ovat kaik­kein moni­mut­kai­sim­mat. […] #

Kyky ais­tia ja olla tie­toi­nen ais­tiär­syk­keis­tä pel­kän nii­hin rea­goi­mi­sen sijas­ta vaa­tii moni­mut­kai­set aivot. Ihmi­sel­lä ais­tiär­syk­kei­den tie­dos­ta­mi­ses­ta vas­taa­vat aivo­puo­lis­kot ja var­sin­kin aivo­kuo­ri. Jos ihmi­sen aivo­kuo­ri vahin­goit­tuu, tie­toi­suus ais­teis­ta hävi­ää. Esi­mer­kik­si näke­mi­ses­tä vas­taa­vien aivo­kuo­ren osien tuhou­tu­mi­nen joh­taa sokeu­tu­mi­seen, vaik­ka näke­mi­seen myös tar­vit­ta­vaa ais­ti­toi­min­taa tapah­tuu yhä kuor­ta alem­mis­sa aivo­jen osis­sa. […] Kalal­la sen sijaan aivo­run­ko vas­taa »näke­mi­ses­tä« ja se tapah­tuu auto­maat­ti­ses­ti ilman tie­toi­suut­ta. Niin­pä kalan näkö­käyt­täy­ty­mi­nen on var­sin nor­maa­lia, vaik­ka pie­ni aivo­kuo­ri pois­te­taan […]. #

Kivun epä­miel­lyt­tä­vä emo­tio­naa­li­nen puo­li ihmi­sel­lä syn­tyy tie­tyis­sä aivo­kuo­ren osis­sa, var­sin­kin otsa­loh­kos­sa. […] Ihmi­sel­lä näi­den aluei­den tuhou­tu­mi­nen eli­mi­noi kivun epä­miel­lyt­tä­vyy­den. Kala­nai­vois­ta nämä alu­eet puut­tu­vat koko­naan. Niin­pä kalal­la ei vai­kut­tai­si ole­van her­mos­tol­li­sia edel­ly­tyk­siä kivun epä­miel­lyt­tä­vän puo­len koke­mi­seen. Tämä on tär­keä seik­ka, sil­lä jot­kut kalas­tuk­sen vas­tus­ta­jat väit­tä­vät kalo­jen kyke­ne­vän tun­te­maan kipua vain, kos­ka niil­lä­kin on aivo­kuor­ta alem­mat her­mo­ra­dat, jot­ka välit­tä­vät nosi­sep­tii­vi­siä ärsyk­kei­tä. Kuten näh­dään, tämä väi­te on perus­tee­ton, sil­lä ilman kivun ais­ti­mi­seen eri­kois­tu­nei­ta otsa­loh­kon aluei­ta alem­mat her­mo­ra­dat eivät yksi­nään tämän ais­ti­muk­sen tuot­ta­mi­seen kyke­ne. Nopeat ja hyvin koor­di­noi­dut pako­liik­keet, jot­ka nosi­sep­tii­vi­nen ärsy­ke kalas­sa aiheut­taa, syn­ty­vät auto­maat­ti­ses­ti aivo­run­gos­sa ja sel­käy­ti­mes­sä.” #

Dr. James D. Rose: “Do Fish Feel Pain?”
CTU
suo­men­nos oma­ni, iso­na apu­na oli Kari Kan­non aivo­sa­nas­to #

Suo­men lais­sa tämä kivun kah­ta­lai­nen luon­ne on hoi­det­tu kah­del­la eri nimel­lä: kivun ais­tiär­sy­ke­puo­li on kipua, hen­ki­nen (tai emo­tio­naa­li­nen) puo­li tus­kaa: #

“Kivul­la tar­koi­te­taan eläi­men tun­te­maa fyy­sis­tä kipua ja tus­kal­la eläi­men koke­maa hen­kis­tä hätää, ahdis­tus­ta, pel­koa tai muu­ta vas­taa­vaa epä­miel­lyt­tä­vää tun­net­ta. Käy­tän­nös­sä kipu ja tus­ka nivou­tu­vat tii­viis­ti yhteen, eikä nii­tä voi­da vält­tä­mät­tä erot­taa eril­li­si­nä tun­te­muk­si­na. Kär­si­myk­sel­lä tar­koi­te­taan eläi­men koke­maa hen­kis­tä tai ruu­miil­lis­ta eläi­men hyvin­voin­tiin tai ter­vey­teen kiel­tei­ses­ti vai­kut­ta­vaa tun­te­mus­ta.” #

Hal­li­tuk­sen esi­tys Edus­kun­nal­le laik­si koe-eläin­toi­min­nas­ta ja laik­si eläin­suo­je­lu­lain muut­ta­mi­ses­ta, yksi­tyis­koh­tai­set perus­te­lut, 1.1. 1 luku, 4 §.
Fin­lex #

Tätä ter­mi­no­lo­gi­aa käyt­täen Rosen yllä ole­van lita­nian voi tii­vis­tää näp­pä­räs­ti niin, että sekä kalat että ihmi­set tun­te­vat kipua, mut­ta tus­kan tun­te­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä ole­vat aivo­jen otsa­loh­kon alu­eet puut­tu­vat kalal­ta, eivät­kä ne näin ollen mitä luul­ta­vim­min tun­ne tus­kaa. #

Mai­nit­ta­koon, että Rose on itse­kin kala­mie­hiä ja hänen tut­ki­muk­sen­sa aset­tuu vas­tak­kain skot­lan­ti­lais­bio­lo­gi Lyn­ne Sned­do­nin tut­ki­muk­sen kans­sa. Sned­do­nin tut­ki­muk­sen mukaan kalat tun­te­vat kipua. Hän puo­lus­tau­tuu Smith­so­nian Magazi­nes­sa väit­täen, että Rosen mää­rit­te­lys­tä seu­raa, että monet muut­kaan eläi­met kuten koi­rat, kis­sat tai lin­nut eivät tun­ne kipua. #

Kap­pas, löy­tyi­hän se tunn­ot­to­mien ihmis­ten vai­van nimi­kin, Far­kin kaut­ta: Riley-Dayn oireyh­ty­mä eli neu­ro­pa­tia. #

Kas vain, Veloe­na­kin on sivun­nut tätä aihet­ta enkä taa­tus­ti tien­nyt sii­tä ennen kuin nyt, kun nyt vas­ta luin sen! #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]12.8. 16:07[/klo] Lisä­sin mai­nin­nan Veloe­nan jutusta.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #