Lynkkausmielialaa Internetissä
#1441. Torstai, 18. elokuuta 2005 klo 0.06.52, kirjoittanut Jani. 9
“Valtionsyyttäjä Mika Illman vaati keskiviikkona kolmelle miehelle rangaistusta julkisesta kehottamisesta rikokseen, koska katsoo näiden nostaneen anonyymeillä kirjoituksillaan lynkkausmielialaa autoharrastajien keskustelusivuilla [Internetissä].” #
Verkkouutiset: Nettikeskustelu toi syytteet rikokseen kehottamisesta (via Ampparit.com) #
korostus omani #
Ja sen keskustelusivun osoite oli…? #
“Kirjoittelun kohteena oli autokauppaa käynyt, lukuisista petoksista tuomittu mies. Hän ja valtionsyyttäjä Mika Illman katsovat, että nettikirjoittelu johti »muilutukseen« heinäkuussa 2003. Tuolloin kauppias houkuteltiin tekaistun autonmyyntiasian varjolla Riihimäelle, missä hänet kuljetettiin henkilöautolla syrjäiselle soranottoalueelle. Uhri pääsi pakenemaan. Hän vaati syytetyiltä oikeudessa 1 500 euron korvausta kärsimyksistään.” #
(ed.) #
Kärsimyksistään? Syrjäiselle soranottoalueelle kuljettamisesta? Onkohan tästä nyt taas jäänyt jotain olennaista puuttumaan? Pahoinpideltiinkö häntä? #
“Syytetyt myönsivät kirjoittaneensa kyseiset keskustelupuheenvuorot, mutta eivät nähneet niissä mitään rikollista. He oudoksuivat sitä, että kymmenet samaan tyyliin kirjoittaneet säästyivät syytteiltä, koska poliisilta jäi selvittämättä muiden nimimerkkien käyttäjät.” #
(ed.) #
Aika usein näiden juttujen yhteydessä kuulee “oudoksuttavan” sitä sun tätä. Onkohan suomalaisessa oikeuskäytännössä semmoinen mahdollisuus, että kesken syyttäjän todistajan kuulustelun syytetty tai puolustusasianajaja nousee seisomaan ja huutaa “oudoksun!” Niinhän ne taitavat huutaa ainakin amerikkalaisissa oikeussarjoissa: “Oudoksun, jooranor!” #
Mitä se semmoinen oudoksuminen hyödyttää noin yleensä? Ja mitä se tuommoinen oudoksuminen varsinkaan hyödyttää - että jos olen yksi sadasta murhaajasta, niin minua ei pitäisi syyttää, koska ne 99 muuta eivät jääneet kiinni? #
“Oikeuskäsittely jouduttiin keskiviikkona keskeyttämään alkuunsa, koska itse »muilutuskeikkaa« koskevasta tuomiosta odotetaan hovioikeuden ratkaisua.” #
(ed.) #
Öh, onkohan niinku pikkuisen olennaista sen kannalta, että onko rikokseen yllyttämistä tapahtunut, se, että onko tapahtunut rikosta? Ei tietenkään siinä tapauksessa, että kehotus on hyvin suoraviivainen (“tapa se”), mutta kun nuo tästä rikokseen kehottamisesta syytettyjen puheenvuorot ovat sitä, mitä ovat: #
“Rikoksen raja ylitettiin Illmanin miestä kirjoittelulla, jossa kehotettiin tai houkuteltiin toimiin autokauppiasta vastaan. Kolmen syytetyn piikkiin meni parikymmentä tällaista tekstiä, kuten »voisi käydä vähän taputtelemassa miestä rukkasella«, »jossain maassa se olisi varmasti menettänyt henkensä«, »ja ei haittaa vaikka toimittaa miehestä samalla uuden passikuvan« tai »viedään hallin taakse ja neuvotellaan«. Muut, tuntemattomiksi jääneet kirjoittelijat ilmoittivat netissä tarkan ajan, jolloin uhri on tulossa Riihimäelle ja kuka tahansa halukas voi häntä »morjenstaa«.” #
(ed.) #
Jos kyse on vain tällaisista teksteistä, koko juttu on kyllä taas sarjassamme aivan älyttömät. Tuossa on toki vain pieni osa kahdestakymmenestä, ja jos verkkouutisten jutussa mainitsematta jääneiden joukossa on sellaisia, joissa suoraan kehotetaan vaikkapa käyttämään väkivaltaa, on niiden osalta toki kyse juuri siitä, mistä syyte nostettiin - ja nimenomaan silloin tämä pätee siinäkin tapauksessa, että väkivallantekoa ei tapahtunut. Mutta tuossa mainittujen ilmausten tulkitseminen kehotuksiksi rikokseen on minusta vain ja ainoastaan tulkitsijan virhe. “Morjenstaa”? Ei hyvä helvetti. #
Tokihan kieli rakentuu siinä hetkessä ja yhteisössä, joka sitä käyttää, ja sikäli mainitut ilmaisut ovat hyvinkin voineet olla käsitettävissä suoriksi kehotuksiksi väkivaltaan siinä hetkessä ja yhteisössä, joka ne on luonut. Kehotus käydä morjenstamassa jotakuta voi todellakin olla kehotus väkivaltaan. “Tappakaa kaikki homot, juutalaiset ja neekerit” voi puolestaan olla aivan uskomattoman hauska vitsi vailla lainkaan sanoihin niiden sosiaalisesta kontekstista irrotettuna sisältyvää kiihotusta kansanryhmää vastaan.Illman teki väitöskirjansa juuri kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. #
Mutta tästä syntyykin näiden juttujen minusta täysin perverssi luonne: hetkeä ja yhteisöä ei voida viedä käräjäoikeuteen, jotta nähtäisiin, mitä sanottujen sanojen takana on niiden lausumishetkellä ollut. Niillä ihmisillä, jotka viime kädessä sanojen laillisuuden ratkaisevat, ei ole mitään käsitystä siitä, sillä he elävät tietysti omassa hetkessään, omassa kontekstissaan ja puhuvat omaa kieltään. #
“Päivää aiemmin oli autoharrastajien nettisivulla ehdotettu, että »tämä kaveri pitäisi kaivaa kaulaansa myöten hevosmuurahaisten pesään ja antaa letkuruokintaa sokeriliemellä«.” #
(ed.) #
Tämä voisi jo hyvinkin täyttää annetut ehdot. #
“Joissakin nettipuheenvuoroissa toivottiin siistimpiä tekstejä sekä ennen että jälkeen uhrin vapaudenriiston.” #
(ed.) #
Vapaudenriiston..? Lipsuuko ote - eikös muilutusjuttu ollut hovioikeudessa vielä kesken, eli kyse on silloin “epäillystä vapaudenriistosta”? Joka tapauksessakaan kyse ei näin ollen ilmeisesti sittenkään ole ollut kyse väkivallasta. #
“Valtionsyyttäjä Illman arvelee, että nettipalstoilla käydään suhteellisen paljon vastaavia keskusteluja, vaikka syytteet ovat harvinaisia. […] #
- Kiinnijäämisriskikin on ollut vähäinen, koska palstoille kirjoitetaan anonyyminä. On syntynyt käsitys, että [Internetissä] sananvapaus olisi laajempi, tuumii Illman.” #
(ed.) #
Tai sitten ihmisillä ei vain ennen Internetiä ole ollut käsitystä siitä, miten hauras asia sananvapaus on, eikä varsinkaan kykyä käyttää sitä - tai yrittää käyttää sitä ja joutua sen myötä entiseen Neuvostosozialistischeen järjestelmäämme tottuneiden viranomaisten hampaisiin. #
Tai sitten sananvapaus vain yksinkertaisesti on laajempi Internetissä: #
“Yhteiskuntatieteiden tohtori Pertti Lappalainen Tampereen yliopiston Politiikan tutkimuksen laitokselta harmittelee, ettei [Internetin] suomia mahdollisuuksia ole vielä kaikessa laajuudessaan täysin hahmotettu. Lappalainen korostaa, että [Internet] on laajentanut ihmisten sananvapauden tasolle, jolla se ei ole ollut koskaan aiemmin maailmanhistoriassa.” #
Kouvolan Sanomat: Sananvapaus on laajentunut netin ansiosta #
Tuota keskustelua sivusta seuranneena täytyy sanoa, että tämä väitetty uhri osaa erittäin hyvin käyttää Suomen lakia oman hyvinvointinsa suojelemiseen.
Sen sijaan hänen harrastukselleen - mikä kirjoittelujen perusteella tarkoittaa satojen ihmisten systemaattista huijaamista vuosien ajan - taas ei oikeuslaitos ei ole voinut mitään.
Jos nyt oletetaan, että kaikki esitetyt väitteet ovat totta, niin on suoranainen ihme, että tyypillä on edelleen hampaat suussa. Sen verran sinnikkäästi huijausten kerrotaan jatkuneen.
Olisi kiinostava tietää, mitä laki sanoo pakkohoidosta tämän kaltaisissa tapauksissa. Jos henkilö ei suoranaisesti uhkaa kenenkään henkeä ja turvallisuutta, voidaanko tätä tuomita pakkohoitoon? Edes siinä tilanteessa, että tämä aiheuttaisi jatkuvasti suuria aineellisia ja taloudellisia vahinkoja toimillaan.
Toveri: Sellainen vaikutelma minullekin tästä tyypistä tuli, että raukkis mikä raukkis: kusettaa muita mielin määrin, ja sitten kun muut antavat takaisin, mennäänkin äidin selän taakse itkemään, että nuo kiusaavat.
Tämän koko jutun voisi jopa tulkita siten, että kun muutamat oma-aloitteiset ottivat tehtäväkseen hoitaa sen, missä systeemi on mitä ilmeisimmin epäonnistunut, systeemi paljastaa mustasukkaisuutensa oman tehtävänsä suhteen ja yrittää rankaista niitä, jotka yrittävät astua sen reviirille - huolimatta siitä, että se alkujaankin johtui siitä, että systeemi on epäonnistunut tehtävässään, eli huijaamisen lopettamisessa.
Ilmeisesti sinulla on jokin käsitys siitä, millä palstalla tätä keskustelua on käyty?
Yritin lukea jutustasi ja lainauksistasi rivien välitkin, mutta en silti ihan tajunnut, tyhmä kun olen.
Siis eikös sivistyneessä oikeusvaltiossa saakin joillain nettipalstoilla purkaa tuohtumustaan rajuinkin sanakääntein, mutta siinä vaiheessa, kun ryhdytään sanoista tekoihin, täytyy “oikeuslaitokselta hoitamatta jääneitä tehtäviä tekevistä” tulla saman rikoslain nojalla ainakin epäilynalaisia.
Luoja varjele tilanteelta, jossa tuohtuneet autoharrastajat ottavat oman käden oikeuden käyttöön milloin minkäkin epäkohdan korjaamiseksi.
Huijarikauppiaille, jos he toimivat juuri ja juuri lain harmaalla alueella, ei oikein voi tehdä muuta kuin levittää sanaa heidän kyseenalaisesta toiminnastaan. Vaikka kuinka sapettaisi pihassa seisova “yhdellä ollut” toimimaton corolla.
marimba: Ahaa, sinäkin olet näitä, jotka kuvittelevat elävänsä “sivistyneessä” “oikeusvaltiossa”.
Älä välitä, vaikka et tajunnut. Minäpä selitän: minä en sanonut, että minusta oman käden oikeuteen tarttuneiden autoharrastajien tekoja tulisi katsoa sormien lävitse. Minä sanoin, että… äh. Sen, mitä minä sanoin, sinä voit lukea ihan suoraan tuosta edellisen kommenttini toisesta kappaleesta. Ei se siitä selittämällä selvene. Päin vastoin. Pinnistele!
Mainittakoon tässäkin, että tämä kyseinen huijari ei todellakaan toiminut millään “harmaalla alueella”, vaan tuon sitaattien lähteenä olleen uutisen mukaan hänet on tuomittu vuosina 1995-2004 yli sadasta petoksesta tai sellaisen yrityksestä. Mutta senhän sinä tiesitkin jo, ennen kuin jostain syystä kommentoit ikään kuin et olisi sitä tiennyt, eikö niin?
Täytyy vielä tarkentaa. Kyseessä tässä oli nimenomaan sellaiset huijaukset, missä huijataan pahaa-aavistamattomilta yksityisiltä ja yrityksiltä autoja tai muuta omaisuutta. Käytännön vaikutuksiltaan siis varastamista, paitsi että vakuutuksista ei taida saada sitäkään vähään.
Eivät nuo autoharrastajat ihan vähästä ole suuttuneet.
Hommahan alkoi nimen omaan sillä, että tyypistä levitettiin tietoa. Mistä tietysti saatiin aikaan kunnianloukkaussyytteitä.
En kyllä tajunnut vieläkään. Toivottavasti. Mutta jos tämän blogikehrän henki on “kyllä rikollista saa lyödä”, niin sitten alan päästä jyvälle. Mutta en hyväksy sellaista. Ero lienee maailmankatsomuksessa (moraalissa), mutta eipä tämäkään taida selittelemällä selvetä.
Miten voi muuten nostaa kunnailoukkaussyytteen, jos itse toimii täysin kunniattomasti? Taitaa herra autohuijarilla olla otsaa… lienee eduksi alalla.
marimba: Riippunee varmaan siitä, mitä tarkoitat blogikehrällä, sillä en tietenkään voi puhua muuta kuin omasta puolestani. Tästä voisi melkeinpä postata kokonaisen merkinnän, mutta siis kyse on minusta siitä, että laki ei ole ainut sääntöjen joukko, joka ihmisen käytännön elämää säätelee. Itse asiassa laki säätelee ihmisen käytännön elämää yleensä hyvin etäältä ja suurpiirteisesti; eiväthän nimittäin useimmat meistä kuitenkaan ole poliisin jahtaamina mitenkään jatkuvasti.
Tämä vapauden määrä on se, mitä ammattirikolliset tai tässä kyseessä olevan kaltaiset elämäntapahuijarit hyödyntävät, eli rikos kannattaa, jos on tarpeeksi taitava niin, ettei siitä jää kiinni.
Se sama vapaus mahdollistaa sen, että tällaisia rikollisia vastaan on mahdollista käyttää keinoja, jotka nekin ovat periaatteessa lainvastaisia. Se ei siis tarkoita, että rikollisen pahoinpitely pitäisi laillistaa, vaan sitä, että vaikkapa pahoinpitelystä voi selviytyä ilman, että laki siihen puuttuisi, ja selviydytäänkin joka päivä.
Niinpä kyse on siitä, mitä pahoinpitely tai vapaudenriisto itsekukaisenkin kohdalle sattuessaan merkitsee. Jos on sitä mieltä, että ne ovat itsessään, sinänsä jotenkin pahoja, ei tietenkään voi hyväksyä niitä kenenkään kohdalle.
Minä puolestani en ala valehtelemaan, ettäkö minua jonkun satoja ihmisiä huijanneen tyypin, lapsenraiskaajasta puhumattakaan, pahoinpidellyksi tai muilutetuksi joutuminen surettaisi. Päin vastoin, se aiheuttaa minussa pelkästään vahingoniloa ja mielihyvän tunteita.
Tietenkään lain karttuinen koura ei ihan joka paikkaan yllä (onneksi).
En minäkään jäisi suremaan jonkin lapsenraiskaajan muilutusta, mutta en lähtisi itse lyömään, en. En kauheasti toivoisi, että muutkaan löisivät, kun en pysty perustelemaan itselleni, että tarkoitus pyhittää keinot.
Tietysti jos joku tuomitsematta jäänyt pedofiili raiskaa uudestaan, käy mielessä, että miksei niitä laiteta saman tien kiven sisään loppuiäksi. Tuskin ne kumminkaan siitä mitään oppisivat, tuskin nyrkkihieronnastakaan.
En minäkään usko, että lapsenraiskaaja voi “oppia” mistään, mitä sille tehdään. Juuri siksi ne pitäisikin pitää kiven sisässä lopun ikäänsä, jos ei peräti teloittaa.
Nyrkkihieronta puolestaan antaa edes jonkinlaista oikeudenmukaisuudentunteen häiventä siinä tapauksessa, että laki ei, kuten Suomessa, ole niin kova kuin sen pitäisi olla.