Dagenefter
#1455. Sunnuntai, 21. elokuuta 2005 klo 16.22.12, kirjoittanut Jani. 2
No joo, semmoinenhan se oli, tämä The Day After Tomorrow. Ihan viihdyttävää katseltavaa ainakin nyt siltä osin, mitä tässä oli niitä hyökyaaltoja ja tornadoja ja yhtäkkisiä jäätymisiä sun muita katastrofeja ja lentäviä autoja ja murskautuvia taloja ja ihmisiä. Loppupuoli oli sitten vuoroin tylsää, vuoroin naurettavaa katsottavaa. Kaiken huippuna tietokoneella tehdyt eläintarhasudet, jotka heti vapauduttuaan olivat käymässä ihmisten kimppuun - voi luoja. #
Erittäin positiivista tässä oli se, että tämä ei ollut minusta ollenkaan rasistinen. Siis, että mustat eivät kuolleet sen enempää kuin valkoisetkaan eivätkä vaikuttaneet yhtään vähä-älyisiltä. Puliukko tosin oli musta, mutta sen ohella kyllä myös kaikin puolin tyypillisen epäuskottavan tavallinen, kiva tyyppi vailla mitään “vuosien kadulla elämisen” jättämiä jälkiä hieman nuhjuisia vaatteita lukuunottamatta. #
Minusta tätä ei olisi kyllä kannattanut hehkuttaa sillä, että tämä oli “Independece Dayn ohjaajalta”, koska tämä oli paljon parempi kuin se. Esimerkiksi siten, että tässä ei ollut yhtään Will Smithiä. #
Sen sijaan tässä oli kyllä Dennis Quaid. Eihän se mikään Will Smith sentään ole, mutta minusta Dennis Quaid on aina ollut jotenkin epäuskottavan näköinen näyttelijä roolista riippumatta. #
Ah joo, se kohtaus jossa ne juoksee pakoon ja maa räsähtää jäähän just niiden takana koko ajan. Ja just, ne sudet. Kun menin elokuvateatteriin exäni suositteluiden perusteella Kissan ja Tukaanin kanssa katsomaan tuon rainan, ei siinä tiennyt, oisko pitänyt itkeä vai nauraa. Jos tuo elokuva pelastaa maailman, hyvät hyssykäiset. (Tämä oli siis exäni jokseenkin yltiöpositiivinen ennuste…)
Mutta kieltämättä se kohta, jossa amerikkalaiset tulvivat yli rajajoen Meksikoon, hieman kutkutti.