“Laki on tiu­ken­ta­mas­sa teki­jä­noi­keus­la­kia myös net­ti­pi­ra­tis­mis­sa. […] Samal­la ollaan tiu­ken­ta­mas­sa myös lail­lis­ten [osta­jien] oikeuk­sia. Esi­mer­kik­si lail­li­ses­ti oste­tun CD-levyn kopio­suo­jaus­ta ei sai­si enää mur­taa, vaik­ka levyn osta­ja haluai­si siir­tää musii­kin toi­sen­tyyp­pi­seen, MP3-soit­ti­meen.” #

Yle: Edus­kun­ta kiel­tä­mäs­sä piraat­ti­tuon­nin #

On aika kiroil­la. #

Voi saa­ta­nan hel­ve­tin per­ke­leen vit­tu­jen keväi­den kyr­pien taka­tal­vi! #

Siis MINKÄ VITUN AIVOKÄÄPIÖN MIELESTÄon MITÄÄN VITUN JÄRKEÄ suun­ni­tel­mis­sa, joi­den mukaan minä en sai­si enää kuun­nel­la ITSE OSTAMAANI JA MAKSAMAANI levyä?! #

Ei jee­suk­sen­per­ke­leen­saa­ta­na. #

Ei… eivät tämän idioot­ti­mai­suu­den kuvai­le­mi­seen rii­tä enää mit­kään sanat. Eivät mit­kään. #

Ei mitään jär­keä. Ei mitään. Kiel­tä­kää, saa­ta­na, seu­raa­vak­si vaik­ka hen­git­tä­mi­nen, joo­ko? Kiel­tä­kää! #

Voi vitun vit­tu. Nyt oli­si anar­kis­ti­puo­lu­eel­le töi­tä. #

 #

Uni­maa­il­ma­ni teki uudet poh­jat vii­me yönä kuvot­ta­vuu­des­sa. Voin nyt sanoa tämän vir­tu­aa­li­sen koke­muk­se­ni poh­jal­ta, että oidi­paa­li­fan­t­asian täy­del­lis­ty­mä, suku­puo­liyh­dyn­tä oman äidin kans­sa, on juu­ri niin vas­ten­mie­li­nen koke­mus kuin voi­si kuvi­tel­la. #

Onnek­si minul­la on täl­le seli­tys jo val­mii­na: lukies­sa­ni pari päi­vää sit­ten äidis­tä, jol­lais­ta syk­syi­nen ikä­vöi, huo­ma­sin, että minä haluai­sin olla sel­lai­nen. Huo­ma­sin myös ole­va­ni sel­lai­nen, jol­lai­sek­si hän omaan­sa kuvaa. #

Pait­si etten tie­ten­kään ole äiti, mut­ta siis sil­tä osin, mitä tähän arkuuteen/rohkeuteen tulee. Une­ni nyt vaan sit­ten moka­si tämän pik­ku yksi­tyis­koh­dan, että kyse oli nime­no­maan näis­tä hen­ki­sis­tä omi­nai­suuk­sis­ta eikä yhty­mi­ses­tä lihaan, per­ke­le. Yäkyä­kyä­kyäk. #

Minun­kin äiti­ni on kuu­lem­ma nuo­ruu­des­saan ollut hur­jan pelo­kas (ja kär­si­nyt paniik­ki­häi­riös­tä ja ties mis­tä), mut­ta sai äitiy­ten­sä myö­tä yli­mää­räis­tä roh­keut­ta. Ilmei­ses­ti vas­ta äidin­vais­to, kyky aset­taa lap­sen etu oman hyvin­voin­nin edel­le, antoi riit­tä­väs­ti voi­mia omien pel­ko­jen voit­ta­mi­seen. #

 #

Tänään on se vuo­den ainut päi­vä, joka ei ole yksi kol­mes­ta­sa­das­ta­kuu­des­ta­kym­me­nes­tä­nel­jäs­tä syn­ty­mät­tö­myys­päi­väs­tä­ni! Ja sik­si sain nämä hie­not kor­tit pikku-j:ltä. #