#

Rob on vii­meis­te­le­mäs­sä väi­tös­kir­jaan­sa, jos­sa hän kri­ti­soi perin­teis­tä käsi­tys­tä Tou­ret­ten syndroo­mas­ta sai­rau­te­na ja haas­taa maa­il­man hyväk­sy­mään hänet sel­lai­se­na kuin hän on. Hänel­lä ei mie­les­tään ole mitään syy­tä pyy­del­lä anteek­si sitä, mitä on ja sik­si hän kiel­täy­tyy otta­mas­ta lääk­kei­tä, jot­ka voi­si­vat tukah­dut­taa hänen kiroi­lu­koh­tauk­si­aan. #

five: The man who swears he’s nor­mal (suo­men­nos oma­ni) #

Tämä tuli 4D-doku­ment­ti­na (“Pak­ko­liik­kei­den van­git”) tiis­tai­na ja kat­se­lin sen eilen digi­nau­hoi­tuk­se­na (ah!). #

Har­mi, ettei tuos­sa ker­rot­tu mitään sii­tä, mil­lais­ta Rob Evan­sil­la oli armei­jas­sa, sil­lä sii­nä mai­nit­tiin vain, että hän on enti­nen las­ku­var­jo­jää­kä­ri. Voi­si kuvi­tel­la, että toi­saal­ta armei­jas­sa suh­tau­tu­mi­nen poik­kea­vuu­teen oli­si kaik­kein anka­rin­ta, ja toi­saal­ta taas, että jos sii­hen opi­taan suh­tau­tu­maan aina­kin omas­sa yksi­kös­sä, niin siel­lä se suh­tau­tu­mi­nen on sen jäl­keen kaik­kein paras­ta ja jouk­koon sulau­tu­mi­nen tekee hyvää ongel­mas­ta kär­si­vän itse­tun­nol­le. #

Edel­leen sii­hen suh­tau­tu­mi­nen riip­puu var­mas­ti myös­kin soti­la­sar­vos­ta. Kuvi­tel­laan­pa esi­mer­kik­si Robin alo­ka­sai­kaa: #

evers­ti N.N.: Jaa­has, jaa­has. Tääl­lä ne poi­jat sih­tai­le­vat vihol­lis­ta. Mikäs on alok­kaan ampu­ma­sek­to­ri? #

alo­kas R.E.: Se on tuos­ta koi­vus­ta - kusi­pää - tuo­hon mät­tää­seen, her­ra evers­ti. Huo­ra! #

Kuvi­tel­laan­pa sit­ten puo­les­taan Robia joh­ta­ja­na: #

alo­kas N.N.: Tupa- ja alue­pal­ve­lu toi­mi­nut tuvas­sa kol­me­tois­ta, ilmoit­ti alo­kas N.N. #

alik. R.E.: Kusi­pää! Onko sitä unoh­det­tu, miten puhu­tel­laan? Huo­ra! Entä se asen­to? ASENTO! Kusi­pää. Huo­ra. #