Märehtimistä: mitä, mikä miksi?
#1631. Lauantai, 22. lokakuuta 2005 klo 15.57.56, kirjoittanut Jani. 6
Näin unia alastomuudesta ja sängyistä rakennetuista terraarioistaan karkailevista ja liian korkealta lattiaan putoilevista gerbiileistä, kuin jossain Internet-vitsissä. Olen apatiassa, mutta kuten tavallista, en osaa kirjoittaa siitä mitään. Lisäksi, vaikka osaisinkin, tuntisin huonoa omatuntoa sellaisen kirjoittamisesta heti näin pian käsittämättömän kehuryöpyn jälkeen. Ikään kuin kostaisin hyvän pahalla. Niinpä summaan tässä noista vastauksistanne joitain pointteja. #
- Karismaattiseksi kehuminen imartelee minua. Myönnän miettineeni itsekin jo joskus ennen bloginpitoa, että taidan olla vähän kuin sellaisee karismaattiset johtajat (jollaisia itse halveksun).
- Se, että minä olen blogini paras puoli, sopii tietysti täydellisesti yhteen edellisen kohdan kanssa.
- Mean ihastuttava toive… en tiedä mitä sanoa. Vaikka pidänkin sellaista tulevaisuutta äärimmäisen epätodennäköisenä niin tuollaiset sanat osuvat niin syvälle niin ihanasti kutkuttavaan paikkaan, että sitä singahtaa pois radaltaan, mielikuvitukseen.
- En vieläkään oikein ole sisäistänyt sitä, kun Veloena sanoi, että lukee täältä mieluiten perversioita tai unia. Olin aiemmin siinä luulossa, etteivät ne voi ketään kiinnostaa, tai, että ne ovat vastenmielisiä, ja siksi luinkin tuon ensin väärin siten, että luulin sen olevan vastaus kysymykseen yhdeksän (“mikä kiinnostaa vähiten?”). Vasta pari kommenttia myöhemmin tajusin, että se olikin päin vastoin.
- Minua todellakin ihmetyttää, että lukijain mielestä päivityksiä ei ilmeisesti voi tulla liian usein.
- Lord Boredomin harmiksi minä olen erityisen viehtynyt niihin teksteihini, joissa pääsen käyttämään metaforakooderin taitojani, vaikka en tiedä, ovatko ne samoja, joita L.B. epäilee humoristisiksi. Minulla on muutamia harvoja asioita, joista en kirjoita suoraan (lähinnä muita ihmisiä henkilökohtaisesti koskettavat asiat), ja silloin, enemmän kuin nimien lyhentämisestä niiden ensimmäisiin kirjaimiin, pidän kryptisistä kielikuvista.
Toisaalta joskus on vain niin monimutkaisia asioita, ettei niille ole suorasanaista ilmaisua, jonka jaksaisin kirjoittaa, koska se olisi niin pitkä. Silloin on helpompi tehdä kryptinen merkintä, joka toimii lähinnä omien ajatuksien jäsentelynä ja muistiinpanona itseä varten. - Norsiksen mukaan tämä ei aiheuta ärsytystä! Pitääkö minun siis poistaa tuo ‘ärsyttävä’-kyltti tuolta laidasta?
- Yllättäen vain Atso tunnusti vierastavansa pitkiä tekstejä. Minua itseänikin sellaiset pelottavat, joten olin yllättynyt siitä, että niistä pitämättömiä ei ilmoittautunut enemmänkin. Toisaalta minua nolottavat myös nämä aina silloin tällöin varpusparven tavoin postaamani pätkämerkinnät, jotka nekin mainitsi ainoastaan pk_k — ellei sitten hänkin ajattele Veloenan tavoin, että tekstin on oltava mammuttimainen ollakseen riittävä.
Satu ja L.B. suhteuttivat pituuden kiinnostavuuteen.
- Koska minulla on sellainen näppituntuma, että tv-paini ja oikea urheilu ovat erityisessä epäsuosiossa meidän kirjoittamalla itseään ilmaisevien keskuudessa, olin yllättynyt siitäkin, etteivät sitäkään nostaneet esille muut kuin Ugus.
Summa summarum: olette kovin kohteliaita kommenteissanne. Ette kai pelkää minua tai, että satutatte minua? Jos edellistä, niin ymmärrän, koska olen, mitä olen. Jos jälkimmäistä, niin pelko pois! #
Niin ja tätä listaustahan nyt ei missään tapauksessa pidä tulkita siten, että vastaaminen noihin kysymyksiin olisi tämän jälkeen jotenkin kiellettyä. Go right ahead! #
Perversiot kiinnostavat minuakin, mutta en minä täällä ole niitä nähnyt? Lih… Isoista naisista oli joskus joku merkintä, mutta onko täällä ollut puhetta muistakin?
Vastauksesta huolimatta lisää perversiomerkintöjä!
Ei nyt sillä, että sinun pitäisi kirjoituksiasi laatia kenenkään toiveiden mukaisesti, kunhan ilmaisin mielenkiintoni, kun en tajunnut tuolla kyselyssä mainita. Marginaalista ei tule ensimmäisenä mieleen moiset aiheet.
Ei kyllä minullakaan, vaikka onhan noita rohkeitakin aiheita silloin tällöin on tullut sivuttua. Tähänkin pätee se, että mieluusti kirjoittaisin enemmän, jos vain irtoaisi! Mutta kun olen loppujen lopuksi mieltymyksiltäni kohtalaisen tavanomainen.
Sellainen, heh, konservatiivinen vaikutelma minulle onkin tullut :D
“Mieltymyksiltään tavanomainen”; Tuohon voisi taas tarttua, jos haluaisi väkisin leikkiä vastarannan kiiskeä, ja tivata mitä se “tavanomainen” tarkoittaa vaikka kaikki tietää, mitä sillä tässä tarkoitetaan.
Juu, ei aiheuta ärsytystä, ei :) (Vaikkakin myönnän olevani sen verran masokisti, että käyn lähes päivittäin lukemassa muutamia vihaamiani blogeja, joista tulen aina ärtyneeksi ja vihaiseksi ja vannon aina, että en enää kiusaisi itseäni lukemalla niitä.)
Minäkin tykkään perversiomerkinnöistä, mutta en vain tohtinut myöntää sitä, vaikka yleensä paljastankin kaiken :O
Täytynee tästälähin kirjata visusti ylös kaikki pienimmätkin perverssit taipumukset jotka vain kupolistani saan ulos kaivettua! Konservatiivisuus on minulle melkein kirosana ja vaikka sitä myönnänkin olevani, mitä näihin… taipumuksiin tulee, niin silti se nimitys jää ärsyttävästi takaraivoon kutiamaan.
Ärsyyntyyköhän näistä sitten oikeasti kukaan? No Pöyry ainakin…