“Tikittävä aikapommi ja maailman huonoiten fileoitu kirjolohi”, eli seuraava episodi sarjassamme “Jani ja ruokalajit joilla on silmät”
#1638. Keskiviikko, 26. lokakuuta 2005 klo 15.16.28, kirjoittanut Jani. 10
Kun katsoin Prisman dokumenttia vitamiineista ja siinä ruokapöydässä lojuneita herkullisia lohenkimpaleita, tuli hillitön kalanhimo. Niinpä sitten eilen ostin Prismasta (heh!) pienimmän hyllystä löytyneen kirjolohen. Maksoi, perkele, 6,90 euroa kilo. Aika kallista. Joku äijä kävi mutsis on. #
Tässä välissä sopii mainita ne pissixiset, jotka istuivat eilen linkkarissa, ja puhuivat DNA:n mainoksista ja eritoten siitä, jossa ne teinitytöt ovat lähettäneet agentin levykauppaan näpyttämään laulun sanoja levyn kannesta kännykällä. (“Dabul-jyuu.”) Kauhistelivat, että se on aivan kauhee! #
Ajattelin, että tuosta sentään riittää syötävää pitkäksi aikaa. Rupesi sitten kuitenkin tänä aamuna sitä lohta koko yhden pilkku seitsemän kilon komeudessaan katsellessani pikkuisen ahdistamaan, että syönköhän minä tätä vielä vuodenvaihteen jälkeenkin. Niinpä päätin noudattaa äidin vinkkiä ja sipaista siitä fileen irti ja pakastimeen. Sain äidiltä opastusta puhelimitse tuon leikkaamisessa ja tulos oli… no joo. Tulos oli sitä, mitä ensikertalaiselta voi odottaa, plus mitä seuraa siitä, kun veitsenkäyttäjä puhuu peräevästä ja ohjeiden antaja ymmärtää sillä tarkoitettavan pyrstöä. Onneksi tuo nyt ei kumminkaan makuun kummemmin vaikuta. #
Nakkasin fileen pakastepussiin ja pakastimeen siinä tarkoituksessa, että jouluksi sen sitten suolaan. #
Itse kalasta sitten pesin raa’asti tiskiharjalla nuo verijäämät pois hanan alla ja saamieni ohjeiden mukaisesti suolasin sen - siis kalan, en tiskiharjaa - kauttaaltaan (myös nahkapuolelta) tavallisella suolalla ja panin sen sitten jääkaappiin vajaaksi pariksi tunniksi suolautumaan. Sitten paistoin sitä 175 asteessa tunnin (45 minuuttia kiloa kohti) ja jätin sen sitten vielä kahdeksikymmeneksi minuutiksi uuniin pökkeytymään. #
Söin Felixin muusijauhomuusin kanssa. Herkullista! #
Aaaaaaaaaaaaaahhhhh! Itku oli päästä kun luin, että söit sitä JAUHEMUUSIN kanssa! Nyt nurkkaan häpeämään siitä - ainakin tunniksi. Perunamuusista ja jauhemuusista ei voi puhua samana päivänäkään, ja kun ensinmainitun tekeminen ei edes ole vaikeaa saati sitten kovinkaan työlästä, ei jälkimmäisen syömiselle ole minkäänlaista hyvää perustelua.
Ja kiitos kun selvitit mulle sen “mutsis on” -mainoksen idean. Enhän minä ole koskaan (vain toisella silmällä telkkaria seuraten) tajunnut, että se pissis jotain laulunsanoja lähettää…
Ei voikaan puhua samana päivänä! Pottumuusi ja muusijauhomuusi on aivan eri maailmoista, mutta minusta muusijauhomuusikin on ihan hyvää mössöä, jos sitä ei yritäkään kuvitella pottumuusiksi, vaan syö sitä ihan itsenään (no kenenä muuna sitten…?).
Niin se on se minun hyvä perusteluni sen syömiselle. Plus se, että kyllä se nyt kumminkin on paljon helpompaa lämmittää vesi ja sekoittaa jauhot siihen kuin kuoria ja keittää potut ja sitten vielä lihasvoimaa käyttäen muusata ne (kun konetta ei ole).
Olen jo monta vuotta suunnitellut valmistavani jotain lohiruokaa, koska se ei kuulemma ole edes vaikeata. Jotenkin vaan en ole koskaan saanut aikaiseksi.
Janin keittiö -merkinnät on muuten ihan lemppareita kans :)
Ja meillä on samikset paistinlastat ja puukot :)
Tuo oli muuten huonompi fileerausveitseni semmoisesta setistä, kun en muistanut, että minulla oli varsinainen, teroitettukin, ja niinpä nyhersin, riepu, lohtani tuolla tylsimyksellä.
Mutta tuo lasta on ihan huippu ja ihan ehdoton lätynpaistossa!
Tää oli nälkäisenäkin perkeleen (sori kun loppu oivallus) hyvä teksti. Nälkä lisäänty. Ja muusista, totta, perunamuusi ja pussimuusi on ihan eri asioita, mutta itse teen pussimuusin lähinnä ja yleensä ainoastaan siitä syystä, että juuri ja juuri jaksaa nähdä sen verran vaivaa esim pihvin tai muun herkun kanssa syötäväksi.
Sisäfilepihviä kun kotona paistan, niin yleensä syön sen kyllä toisen pihvin kanssa, että on kyse aika hiuksenhienosta, kamelinselkämäisestä vaivannäköerosta perunamuusin tekemättä jättämisessä. Omalla kohdalla.
En kai näe enää mitään mitä kirjoitan joten en enempää.
Nuo puukot onki ihan paskoja. Ainakin se mun setti; yhdelläkään ei tee oikein mitään. Kun vaan joskus saisi aikaiseksi investoida kunnon puukkoon! Mutta lasta on pop :)
Kuraattori: Jaa, että toisen pihvin kanssa - tuo oli mulle uutta :D
norsis: Se raskas kiinalaisveitsi on minusta hyvä. Sen ei edes tartte olla kovin terävä, kun sen paino kompensoi sitä.
Fileerauksesi lopputuloksen perusteella sopisit hyvin Alaskaan, paitsi sinun fileessa on aika reilusti sita lihaa verrattuna AK. asukkeihin.(tarkoitan siis sinun kala fileen).Hyva suoritus kuiten noin eka kertalaiseksi.Kaikilla muusseilla on oma tarkotuksensa ja makunsa,molemmat maistuvat.Pitaa vissiin lahtea kalan ostoon…
Alaskassa minä haluaisinkin asua ja syödä lohta. Nimittäin karhuna suoraan joesta.