Joulukalenteri: Histamiini ja viimeinen luukku
#1683. Maanantai, 14. marraskuuta 2005 klo 12.09.43, kirjoittanut Jani. 18
Tänä jouluna joulukalenterin ystäviä hemmotellaan tiukalla action-pamauksella. #
Histamiini-hevonen on jo vuosia sitten siirtynyt joulukalenterihommista eläkkeelle. Kun Anelma-Unelma kidnapataan ja ainoana johtolankana ovat kaappauksen yhteydessä kuoliaaksitallatun tallihiiren viimeiset sanat “klip-klop, klip-klop, hevonen on pop”, joutuu Histamiini kuitenkin ottamaan vielä yhden tapauksen ratkottavakseen. #
Tapahtumat saavat ikävän käänteen, kun osoittautuu, että kidnappauksen takana on Histamiinin läpeensä paha pikkuserkku, suvun musta hevonen ja ruuna, Antihistamiini. Takaa-ajo on valmis alkamaan, mutta kestävätkö Histamiinin kaviot? Katso, mitä viimeisen luukun sisälle kätkeytyy! #
Mitämitä! Onkos tämä nyt joku höyste, jolla televisiottomat aiotaan hätistellä takaisin vastaanottimiensa ääreen? Histamiinin takia kyllä kiipeäisin katolle sen antennin virittelypuuhaan tuosta navakasta ja lunta mukanaan tuiskivasta tuulesta huolimatta…
Histamiinista on muuten tehty sarjakuvaakin…
Histamiini! Tuleeko Histamiini takaisin??
Nyt on pakko ruveta seuraamaan joulukalenteria…!
V.: Sielläkö sataa lunta? Voi rähmä, täällä vain vettä vihmoo.
Pälli: Voi, älä ota tätä vakavasti! Toivottavasti en tuottanut kaikille hardcore-Histamiini-faneille pettymystä tällä vitsilläni…
Voi ei, voi eiii…
:)
No hö. Olishan se pitäny arvata.
Asiallista, antihistamiinit tyrkylle!
Vai oisko tuo räntää, kun jää heiman heikosti tuohon maahan… Muttaa kyllä: mannaa sataa taivaalta. On harrastanut sitä koko päivän. Onneksi on kynnelliset renkaat kuiteskin.
Antihistamiinin kanssa voisi olla lähetysaikaongelmia: ensin lähetettäisiin lauantai aamuisin lastenohjelmain joukossa. Sitten sarjan pyörittyä kuukauden päivät sattuu joku vanhemmista heräämään (satunnaisen työstressin vaivaamana) ja katsomaan mitä ihmettä ne lapset aamulla puuhailee. Ja se vanhempi sitten soittaa ja herättää seinänaapurin tarkistamaan omien lastensa ohjelmia ja sitten soittaa television sedälle kiukkupuhelun. Pian Histamiini siirtyykin jo keskiviikko illan viimeiseksi ohjelmaksi alkamaan klo 24… Xenaa taidettiin esittää tällä periaatteella jonkin aikaa aikoinaan.
Hmph, pitäs varmaan soittaa yleen ja alkaa höystämään niitä marionettiponeja takaisin töihin.
Da Originah Histamiini oli minunkin suosikkejani silloin miljardi piljardi vuotta sitten, kun se tuli. Sitä, kuinka hyvin se uppoaisi näin kaksikymmentä vuotta myöhemmin, on kyllä vaikea arvioida. Mutta, on se kumma, ettei siitä ole sen koommin uusintoja nähty. Eihän se nyt ole kuin yksi vaivainen joulukalenteri, piru vie! Johan se nyt mahtuisi vaikka sitten sinne myöhäisyöhön meitä silloisia lapsia ajatellen.
Minä muistan vieläkin sen lapsuuttamusertavan pettymyksen tunteen, kun ensi kerran selvisi, että “histamiini” onkin oikeasti jotain paljon arkipäiväisempää kuin klipklop-hevonen.
Antihistamiini voisi olla sellainen paha versio Histamiinista! Vähän niin kuin KARR on paha versio KITT:istä!
Antihistamiini olisi väritykseltään negatiivinen Histamiiniin nähden. Varsinkin täysin valkoiset silmät olisi hyyyytävät.
Teh Evil Antihistamiini! Ph33r!!
Mun työpaikkakahvimukissani on Histamiinin kuva. Antihistamiinimuki voisi tosin olla astetta päheempi. :)
Ainakin, jos työtovereilla olisi histamiini-mukit. Voisi vetäistä oman Antihistamiini-mukinsa esiin ja heittää samalla jotain “ei teidän Histamiini-mukeillanne ole mitään mahdollisuuksia minun [dramaattisella äänellä] Antihistamiini-mukiani vastaan!”
Oma rakentava näkemykseni on, että vihasin Histamiinia lapsena, ja varmaan vihaisin yhä, jos näkisin.
Salaratsupoliisi,
salavarsapoliisi,
Virpo ja Histamii-i-ni.
Noin ne lauloivat, ja minua ahdisti, kun nähdäkseni ratsu- ja varsa-sanat eivät olleet tuollaisen rinnastuksen oikeuttavalla tavalla analogisia.
Huh, onneksi olen täällä kaukana ja vielä ilman telkkaria.
Oho, muistat sitten roimasti enemmän koko sarjasta kuin minä. Ehkä Histamiini-joulukalenterikin kuuluu niiden sarjojen joukkoon, joiden on parempi pysyä pelkästään siellä nostalgisissa kuvitelmissa kuin tulla tuutista uusintana niitä kuvitelmia särkemään.
Näin tässä äskettäin pari pätkää käytöskukasta ja sitä ei ainakaan ollut “aika kullannut” - ihan yhtä hauskalta tuntui vieläkin. Johtuneeko sitten kirjoittajan taantuneisuudesta vai mistä, niin edelleenkin nauratti (hirvityksen lomassa) kohta, jossa suursyömäri heristää Hinkun ja Vinkun puusta suuhunsa. Ja kaupunkilaissikojen kiivas autoilu - sellaisia ne kaupunkilaiset on!
Histamiinista en tiedä - en muista oliko se hirvittävän hilpeä. Tunnarin muistan ja jotain näitä pääsloganeita, mutta juoni… ei mitään käsitystä.
trööwetti, osse ja suruna
V.: Pahus, kommenttisi oli taas niitä joista on jäänyt mulle ilmoitus tulematta. No, onneksi tuo nimimerkki joku mikän kommentti veti huomioni tähän ketjuun.