“Alkavan viikon aiheita, joilla todennäköisesti päästään Blogisanomiin” eli “Eikö jokainen olekaan hyvä jossakin?”
#1723. Maanantai, 28. marraskuuta 2005 klo 9.43.19, kirjoittanut Jani. 11
“Kuten vaiettu totuus kuuluu, kaikki eivät välttämättä ole hyviä yhtään missään.” #
“Mietiskelin, tunnenko ketään, joka ei olisi hyvä missään, mutten keksinyt. [… Tajusin] että varmaankin tuosta vaietusta totuudesta puuttuu lopusta sana “kouluaineessa”.” #
“Miten noloa olisikaan, jos oma vahva laji olisi vaikka [eksoottisten] perhosten tunnistaminen, eikä sitten koskaan tulisi sitä itse tietämään, kun ei kävisi etelässä ja altistuisi tälle perhosasialle.” #
“Eli käsittääkseni kyseessä oli vain vaiettu totuus, että jotkut eivät ole hyviä missään. Minä ainakin olen näitä joitain nähnyt elämäni aikana.” #
“Kaura arveli, että tarkoitin nimen omaan kuoluaineita sanoessani, että kaikki eivät välttämättä ole hyviä yhtään missään. Anteeksi raadollisuuteni, mutta en tarkoittanut.” #
Minusta tässä erimielisyydessä on pohjimmiltaan kyse mittakaavoista. #
Ensinnäkin olen samaa mieltä PA:n ja justsopivastin kanssa siitä, että kyllä niitäkin tyyppejä, jotka eivät kerta kaikkiaan ole hyviä missään, löytyy. Näitä tyyppejä löytyy vieläpä nykyisinä aikoina paljon enemmän kuin joskus vanhoina hyvinä aikoina kun kaikki kuolivat ennen kolmattakymmentä ikävuotta, sillä niinä aikoina ne tyypit karsiutuivat jo kauan ennen muita juostuaan pahki mammutin tuntosarviin syöksyhampaisiin, maisteltuaan sitä myrkylliseksi tiedettyä kasvia “no ihan vaan varmuuden vuoksi” tai lyötyään kavereidensa kanssa isosta kasasta alkuoravannahkoja vetoa siitä, että pystyvät selättämään luolaleijonan painissa paljain käsin. #
Nykyisin ne tyypit eivät pelkästään selviydy vanhemmiksi kuin muinaisina aikoina parhaista parhaat, vaan pääsevät jopa lisääntymään näitä enemmän ja joskus tuntuu, että jopa enemmän kuin muut keskimäärin. En kuitenkaan kannata mitään eugeniikkaa, sillä tämä on asioiden tila nykyisin eikä äiti luonnon puolesta kansan kulloisillakin mittapuilla heikoksi katsottujen aineksien karsimisella nykyisinä aikoina saavuteta mitään kestävää, kuten kokeilut 1940-luvun Saksassa hyvin osoittivat. #
Toisekseen olen myös sitä mieltä, että monet sellaisista tyypeistä, jotka näennäisesti eivät ole hyviä missään, eivät vain ole päässeet tekemään sitä, missä olisivat hyviä, jos sitä tekisivät. Epäilen myös, että suurimman osan näiden potentiaaliaan lunastamaan pääsemättömien kyvyistä muodostavat juuri tuollaiset Äidin mainitseman lajintunnistuksen kaltaiset, alkuihmisille tärkeät jutut, joille ei vain yksinkertaisesti ole enää nykyisin mitään käyttöä kuten luolaleijonan päihittäminen painissa paljain käsin tai pitkästä ja ankarasta talvesta selviytyminen ihmisiä metsästäen, tappaen ja syöden. #
Olen myös sitä mieltä, että minä itse olen tällainen relikti, jonka kyvyillä ei ole mitään käyttöä nykymaailmassa. Kaksituhatta vuotta sitten olisin ollut valtionpäämies, sotapäällikkö tai todennäköisimmin rakastettu ja vihattu suuri uskonnollinen profeetta, mutta kaltaiselleni metakertomusten kehittelijälle ei yksinkertaisesti ole sijaa ajassa, jossa kaikki metakertomukset ovat kuolleet ja usko niihin on kuopattu. Niinpä olen pelkkä tyhjäntoimittaja kansalaisjournalisti. #
Tällaiset näennäishuonot ovat luultavasti ei missään hyvien ryhmän enemmistönä, sillä ihan totaalisen kyvyttömien osuutta väestöstä pidän loppujen lopuksi varsin pienenä. #
[muokkaukset]
[muokkaus][klo]14:04[/klo] Lisäsin k-kirjaimen otsikossa olleeseen jossain-sanaan.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]6.5.2007[/klo] 15:10 Nykyaikaistin tyyliä ja yksinkertaistin sitaattien lähdemerkintöjä.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #
Kokemuksieni mukaan isojen firmojen myynti- ja varsinkin markkinointiosastot ovat täynnänsä hyvin palkattuja metakertomusten keksijöitä.