Minus­ta tuli jo toi­sen ker­ran lyhyen ajan sisäl­lä kek­si­mai­nos­ten uhri tänään, kun ostin Domi­no­ja sen jat­ku­van “se on Domi­no vain jos sii­nä lukee Domi­no” -pom­mi­tuk­sen seu­rauk­se­na. #

Mum­mi osti aina ennen van­haan Domi­no­ja ja sit­ten kun menin mum­mi­laan niin minä saa­toin syö­dä nii­tä yhden pöt­kön yhteen pöt­köön myös mum­mi­las­sa juo­maan oppi­ma­ni kah­vin kans­sa. #

Erääl­lä ker­ral­la mum­mi taas kai­voi kaa­pis­ta Domi­not ja minä aloin kuo­la­ta kuin Ivan Pav­lov vain havai­tak­se­ni suu­rek­si häm­men­nyk­sek­se­ni, että mum­mi oli­kin joko kokei­lun­ha­lus­ta tai toden­nä­köi­sim­min epä­huo­mios­sa osta­nut mint­tu-Domi­no­ja. (Kuin­ka aikui­set voi­vat olla niin epä­huo­mios­sa, että ereh­ty­vät täl­lä taval­la?) Kai­ken uuden suh­teen ennak­ko­luu­loi­suu­des­ta­ni huo­li­mat­ta­ni mais­te­lin nii­tä ja ne oli­vat hir­vei­tä! Mikä muser­ta­va pet­ty­mys! #

Nyt ostin mai­to­suklaa­täyt­tei­siä Domi­no­ja vaik­ken sel­lai­sia muis­taak­se­ni kos­kaan aiem­min ole­kaan mais­ta­nut, mut­ta ris­ki­hän näis­sä on ole­ma­ton, kos­ka mai­to­suklaa­täyt­tei­set suklaa­kek­sit nyt vaan yksin­ker­tai­ses­ti eivät voi olla paho­ja. Söin jo pöt­köl­li­sen ja täs­tä var­mis­tuin. Eivät ne nyt kum­min­kaan niin hyviä olleet mai­don kans­sa kuin kah­vin, mut­ta kun en kah­via enää juo. #