Reuskahtanut raato -jäbä
#1760. Keskiviikko, 14. joulukuuta 2005 klo 9.14.19, kirjoittanut Jani. 2
Olen aina haaveillut saavani olla elokuvassa tai telkkarissa. Kuten useimmat yli nelikymppiset, kasvoin katsellen Dragnetia ja Twilight Zonea ja ajatellen, että “minäkin osaisin tuon homman, jos vain saisin tilaisuuden”. Luen yhäkin kaikkiien ohjelmien ja elokuvien lopussa olevat tekijälistaukset key gripiä, best boyta ja henkilökohtaisia avustaja myöten. Suljen silmäni ja näen ruumiin… jota esitti… minä! #
Eihän minusta neljäkymmenenseitsemän ikäisenä, naimisissaolevana kuuden lapsen isänä tule mitään seuraavaa Sean Connerya tai Robert DeNiroa mutta unelma elää ja voi hyvin sisälläni. #
No, minulla ei ole yhtään kokemusta näyttelemisestä. En ole ollenkaan hyvännäköinen. Puhun vähän eteläläisittäin murtaen. Mitä annettavaa minulla siis olisi yhdellekään arvostetulle televisio- tai elokuvatuottajalle? #
PYSTYN LOJUMAAN PAIKOILLANI YHTÄ HYVIN KUIN PARHAAT! #
Kysykää vaikka vaimoltani. #
Dead Body Guy (via Baby Grandpa; suomennos omani) #
Voi että, samanlaisia haaveita kuin minulla! Paitsi, että minä en halua elokuvaan tai telkkariin, vaan haluan muuten vain tekeytyä kuolleeksi, maata hieman koomisissa asennoissa jokainen lihas täysin rentona ja ilman, että päässä liikkuu yhtään ajatusta. #
Ajan hengen mukaisesti kaverilla on tietysti myös blogi. #
Kerran harjoitin jotain meditointia/transsia tjsp, rentouduin ja lähestulkoon nukahdin lattialle eräällä mökkireissulla kavereiden kanssa. Heidän tultuaan terassilta huomasivat minut ja kuulin heidän puhuvan “ei jumalauta, se o nukahtanu silmät auki” ja muuta tähän tyyliin. Oloni oli mitä mainoin mutta ongelmia tuotti se kun olin purskahtamaisillani nauruun.
Paikallaan oleminen on hieno taito ja aion tulla hyväksi siinä. (luonnonlahjakkuus tosin olen)
Tuo pään tyhjentäminen liittyi oleellisena osana harjoitustani. Tabula rasa ja niinku edelleen.