Somaa
#1773. Perjantai, 16. joulukuuta 2005 klo 17.30.22, kirjoittanut Jani. 23
On taas semmoinen olo, niin kuin olisi psyyken tilalla mahalaukku, johon on syöty piikkisiä palloja. Sitä minä en tajua, että mitä varten ne eivät ole jo alkaneet kehittämään sitä Somaa, että voisi aina tarvittaessa, niin kuin nyt, napata semmoisen ja pääsisi pois. Tai sitten vain yksinkertaisesti katkaisija, josta napsauttamalla aivoista lähtisi virta ajastetuksi ajaksi kokonaan pois. Asettuisin tuohon lattialle makaamaan ja havahtuisin siitä sitten vaikka taas huomenna, kun ajastin napsauttaisi virran taas päälle. #
Ai niin, mutta ne pyykit jäisi sitten pesemättä. No ajastaisin sitten virrat tulemaan takaisin ennen pyykkivuoron alkua. #
Olisin ihan kiltti kansalainen enkä valittaisi yhtään mistään epäkohdista, jos vain saisin lakata olemasta aina silloin, kun en mitenkään jaksaisi olla. Voisin itse asiassa olla olematta enimmän osan ajasta. Niin olisi kaikille helpointa. #
Jani, ei kai helppous ole sitä mitä tässä elämässä tavoitellaan, vai onko? Minä vähän epäilen, ettei suurin osa edes oleta elämän olevan helppoa, ihmissuhteista puhumattakaan.
Sinusta kyllä on viime aikoina hohkannut alakuloa ja monesti olisi tehnyt mieli sanoa jotakin piristävää, mutta kun se kuulostaa aina niin hemmetin kliseiseltä, vaikka sen sanoisi miten päin. Joka tapauksessa haluaisin vieläkin sanoa jotakin piristävää.