Onhan tämä nyt hel­vet­tiä. Olen­ko minä jota­kuin­kin ainoa, joka ei ole vie­lä näh­nyt koko Los­tia ja tie­dä, mitä siel­lä saa­rel­la oikein tapah­tuu? Kun tun­tuu, että meni­pä sit­ten sin­ne taik­ka tän­ne niin tör­mää tuo­hon aihee­seen, ja tyyp­pei­hin, jot­ka ovat sen näh­neet. Itse asias­sa, ei tar­vi edes men­nä tääl­tä min­ne­kään! Vie­lä tois­tai­sek­si en ole tör­män­nyt juo­ni­pal­jas­tuk­siin, mut­ta nyt on koko ajan pel­ko per­siis­sä sen takia. #

No, ajat­te­lin kui­ten­kin nyt pal­jas­taa, mitä kaik­kia eri­lai­sia ske­naa­rioi­ta kehi­tel­lyt pääs­sä­ni sii­tä, mihin tuo voi tuos­ta kehit­tyä. #

1. Seli­tys on luon­non­la­kien puit­teis­sa. Siis tele­vi­sio­to­del­li­suu­den luonnonlakien. 
   1. Taus­tal­la on tahto.
      1. Asial­la ovat ava­ruuso­len­not. Tämä oli­si ehkä kaik­kein epä­mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sin vaih­toeh­to, mut­ta ehkä täs­tä­kin vaih­toeh­dos­ta jotain sai­si revittyä.
      2. Asial­la ovat ihmiset.
         1. Kysees­sä on hallituksen/armeijan/salaisen orga­ni­saa­tion sala­liit­to. You know, salai­sia kokei­ta eläi­mil­lä, ihmi­sil­lä, sen sellaista.
         2. Kysees­sä on seu­raa­van asteen tosi-tv-show. Osal­lis­tu­jat on vär­vät­ty koko­naan tai osin vas­ten­tah­toi­ses­ti, a’la My Litt­le Eye tai The Tru­man Show.
   2. Taus­tal­la ei ole tah­toa. Kyse on siis ihan jos­tain (tele­vi­sio­to­del­li­suu­den) luon­nol­li­ses­ta ilmiös­tä. Kuten muus­ta maa­il­mas­ta eris­ty­nees­tä eko­sys­tee­mis­tä, madon­rei’is­tä, repeä­mis­tä aika-ava­ruu­des­sa tai sen sellaisesta.
2. Seli­tys on yli­luon­nol­li­nen. Tätä minä toi­von, mut­ta en ihan mitä tahan­sa yli­luon­nol­li­suu­den lajia. Mitään juma­lal­li­sia pele­jä tai perin­tei­siä kum­mi­tus­jut­tu­ja en halua. Kuu­des ais­ti -tyyp­pi­nen “olem­me jo kuol­lei­ta” ehkä vie­lä menet­te­li­si. Kiel­let­ty pla­neet­ta -tyyp­pi­nen “kaik­kien pel­ko­jem­me ja mui­den ali­ta­juis­ten mör­kö­jem­me ruu­miil­lis­tu­ma” oli­si parem­pi. Kaik­kein eni­ten kui­ten­kin toi­voi­sin, että kaik­ki pysyi­si täy­sin hämä­rä­nä, eikä mis­sään tun­tui­si ole­van mitään jär­keä, pait­si sii­nä, että todel­li­suus, jos­sa ollaan, osoit­tau­tui­si ker­ta toi­sen­sa jäl­keen läpeen­sä pahak­si ja ilkeäk­si asut­ta­jian­sa kohtaan.