Milloin suden saa tappaa?
#1919. Keskiviikko, 1. helmikuuta 2006 klo 22.04.39, kirjoittanut Jani. 10
“Suomalainen everstiluutnantti Sami Hägglund saa Ruotsissa syytteen ammuttuaan lintumetsällä suden viime syyskuussa Keski-Ruotsissa Ången kunnassa Blekingen läänissä. Hägglund on poliisitutkinnassa kertonut ampuneensa suden pelastaakseen metsästyskoiransa, jonka kimppuun susi oli käynyt. Susi on Ruotsissa rauhoitettu.” #
Helsingin Sanomat (kuva: “A wolf (canis lupus)”, ottanut Bernard Landgraf (via Yotophoto); GNU Free Documentation -lisenssillä) #
Tämä ei oikein mitenkään päin tunnu sopivan minun päähäni. Siis jos suomalaisupseerit olisivat tehneet jotain, jonka olisivat arvelleet olevan laitonta, niin se on aivan satavarma, että koko tapauksesta ei oltaisi ikinä kuultu pihaustakaan. Ehkäpä syyttäjä haluaa pelata varman päälle pelastaakseen oman nahkansa, eli viedä jutun läpi oikeusistuimesta, jotta mahdollinen syytteistä vapautus ja siitä koituva arvostelu ei kaatuisi yksin hänen niskaansa. #
Jos tuosta vielä tuomio tulee, niin se se vasta menee yli minun hilseeni. Rauhoitetun villieläimen tappamisen periaatteellisesta (←tärkeä sana!) oikeutuksesta tuskin kenelläkään on mitään epäselvyyttä silloin, jos toisessa vaakakupissa on ihmishenki. Vaan jos metsästyskoiraa ei saa lain mielestä pelastaa sudelta, se antaa minusta ihan selvästi sen viestin, että eläinten arvo mitataan niiden ihmiselle tuottamalla hyödyllä. Metsästyskoira on siis pelkkä väline, jonka voi korvata helpommin kuin suden. Ihmisen ja koiran suhteella ei ole mitään arvoa, eikä ihmisellä ole mitään velvollisuutta olla lojaali koiraansa kohtaan tai puolustaa tätä, vaikka koira olisi täyttänyt oman paikkansa kuinka hyvin ja uskollisesti. #
Sellainen ajattelu on minusta vastenmielistä. #
Tässä jutussa on jotain outoa. Kesällä meidän siitostammoja ja varsoja hätyytteli ilves ja kylällä varauduttiin siihenkin, että tupsukorva voidaan tarvittaessa järjestää autuaammille metsästysmaille, jos se on selvää häirikköainesta. Kaatolupaa ei tällaisessa tapauksessa tietenkään saa, mutta kylän metsästäjät informoivat, että selvästi sairaan (vaikkapa kapisen ja silminnähden nälkiintyneen) tai ihan kirjaimellisesti kotieläinten kimpusta yllätetyn saisi kaataa kyselemättä. Onneksi tämmöiseen ei tarvinnut ryhtyä, sillä kyllä korvessa pitää olla tilaa sekä kotieläimille että ilveksille. Ei minusta kenenkään silti pidä joutua sivusta seuraamaan tumput suorina, kun koti- tai lemmikkieläin joutuu suden suuhun.