Minä tar­vit­sen uudet housut. Lem­pi­housuis­sa­ni on kak­si per­se­rei­kää ja minul­le pii­sai­si yksi­kin. #

Tämä tilan­ne sopii hyvin yhteen sen kans­sa, että tar­vit­sen myös uuden takin. Nii­tä minä olen jo kat­sel­lut, vii­mek­si vii­me yönä, mut­ta kun ei nii­tä ollut uni­maan kau­pois­sa yhtään sen enem­pää kuin tämän­kään maan. #

Haluan… tar­vit­sen sem­moi­sen, jos­sa on hup­pu. Se hup­pu ei kui­ten­kaan saa olla sem­moi­nen niin kuin var­sin­kin nois­sa untu­va­ta­keis­sa ne tah­to­vat olla, että pää näyt­tää ava­ruuso­len­non pääl­tä kun sen vetää ylleen. Sen hupun pitäi­si las­kos­tua sil­lä taval­la tyy­lik­kääs­ti niin kuin nyrk­kei­li­jän, pyö­ve­lin tai syn­kän ja epäi­lyt­tä­vän, mut­ta sil­ti salai­ses­ti san­ka­ril­li­sen kos­ta­jan hup­pu las­kos­tuu. #

Eilen näin ainoan tähän men­nes­sä ainoan takin, joka muis­tut­ti sel­lais­ta, jota haluan, mut­ta sekin oli nais­ten tak­ki, Sokok­sel­la. #

Minä ajat­te­lin ennen, että Sokos on sem­moi­nen hie­no­jen ja rik­kai­den ihmis­ten kaup­pa, niin kuin se kyl­lä onkin, mut­ta se mie­li­ku­va­ni romah­ti, kun tajusin, että Sokos kuu­luu S-ket­juun. Se on siis samaa sar­jaa kuin Pris­ma. Ja Pris­ma­han on tuu­li­pu­kusuo­ma­lais­ten kaup­pa sii­nä, mis­sä esi­mer­kik­si City­mar­ket on vil­la­kan­gas­tak­ki-ihmis­ten ja tur­kik­siin pukeu­tu­vien, itseen­sä ver­rat­tu­na kak­sin­ker­tai­sen kokoi­sen ostos­kär­ryn­sä kans­sa vai­keas­ti eteen­päin könk­kä­se­vien mum­mo­jen kaup­pa. (Sen­kin takia minä tyk­kään käy­dä City­mar­ke­tis­sa, sot­ke­mas­sa näi­den hie­nos­te­li­joi­den pas­mo­ja omis­sa, nuh­jui­sis­sa rää­syis­sä­ni.) #