The Bus Driver (C64/Amiga/Atari)
#2052. Tiistai, 14. maaliskuuta 2006 klo 17.11.41, kirjoittanut Jani. 4
The Bus Driver
Illuminatus
C64/Amiga/Atari #
Grafiikka: | 9 |
Äänet: | 7 |
Pelattavauus: | 9 |
Tunnelma: | 10 |
Huolimatta siitä, että se tuli markkinoille vasta kesäkuussa, Illuminatusin The Bus Driver oli viime vuoden myydyimpiä pelejä. Eikä ihme; pelin tunnelma ja vetovoima hakevat vertaistaan 8- ja jopa 16-bittisten koneiden viime aikojen pelien joukossa. #
Kuten nimi antaa olettaa, The Bus Driver panee pelaajan linja-autokuskin penkille, tehtävänään ajaa paikallisvuoroja siihen kuuluvine tehtävineen kuten matkustajien kyytiin ottaminen ja kyydistä jättäminen, muun liikenteen joukossa kaahaaminen ja aikataulussa pysyminen. Perusidea on siis varsin yksinkertainen, mutta sen ei pidä antaa hämätä: tehtävät ja niistä suoriutuminen lomittuvat toisiinsa niin intensiivisesti ja samalla vaihtelevasti, että kunnon pisteistä pelaaminen vaatii todellista ja täydellistä keskittymistä. #
Vaikka kyseessä on pohjimmiltaan ajosimulaattorin ja perinteisen tehtävänsuoritus-arcaden yhdistelmä, Illuminatus on onnistunut kokkaamaan näistä aineksista kokonaisuuden, joka haastaa herkullisuudessaan ja vaihtelevuudessaan jopa strategiapelien monimutkaiset koukerot. Reittejä on kaikkiaan viisi, mikä voi kuulostaa vähältä, mutta parhaista pisteistä kisattaessa niiden täydellinen hallinta on ehdoton edellytys, joten enemmästä olisi luultavasti vain haittaa. Lisäksi kaksi saman reitin ajoa eivät koskaan ole keskenään samanlaiset, sillä matkan varrella olevat matkustajat ja muu liikenne (poliisi mukaanlukien) eivät koskaan sijoitu samoille paikoille. #
Ehkäpä paras koukku The Bus Driverissa onkin juuri muu liikenne, johon useimmista muista simulaattoreista poiketen voi tässä pelissä suhtautua täydellisen törkeällä välinpitämättömyydellä; tärkeintä on, että linja kulkee ajoissa, joten kannattaa ajaa nasta laudassa lähes alusta loppuun asti, kiilailla häikäilemättömästi ja tarvittaessa jopa törmäillä vastaantulijoihin, sillä oma bussi vaikuttaa olevan lähes tuhoutumaton. 16-bittisten koneiden version tuulilasiin ilmestyy pieniä säröjä törmäysten jälkeen, mutta ne eivät hidasta matkantekoa eivätkä vähennä pisteitä. #
Leikkiä vakavilla asioilla
The Bus Driver on loistava peli, mutta on myös herättänyt alkuperämaassaan USA:ssa kysymyksiä siitä, pitäisikö lapsia suojella sen sisältämältä, varsin karkealta “leikinlaskulta” liikennekaahailun kustannuksella. Esimerkiksi suojatiellä olevien ihmisten päälle ajaminen voi vaikuttaa koomiselta, mutta samalla se herättää huolta siitä, että alttiissa iässä oleva nuori saattaakin toteuttaa saman omassa elämässään oikeasti. #
Eivät nykyiset pelit ehkä kaikesta edistyksellisyydestään huolimattakaan kuitenkaan loppujen lopuksi pysty niin tehokkaasti todellisuutta simuloimaan, ettäkö ne onnistuisivat jonkun ajatuksia tällä tavalla häiriinnyttämään. Mutta grafiikan ja äänten laadun jatkuvasti parantuessa sellainen mahdollisuus voi olla jo aivan nurkan takana. Ehkä Suomessakin on silloin syytä pohtia, olisiko tietokonepeleille asetettava ikärajat, kuten elokuville. #
Janet Parkala
Paitsi tietysti siinä tapauksessa, että paikalle sattuu poliisi, jolloin kolmesta käytettävissä olevasta elämästä vähennetään yksi — tai itse asiassa kyse on varoitusmerkinnöistä, joita kolme saatuaan saa potkut. Muita “kuolintapoja” ovat linjan myöhästyminen (päätepysäkillä on oltava ennen kuin aika on lopussa) ja liian monen matkustajan kyydittäjättäminen tai kyydistäjättämättömyys. Näidenkin kanssa kannattaa kuitenkin taktikoida: jos linja on myöhästymäisillään, kannattaa jättää juopot, vanhukset ja invalidit pysäkille huitomaan, koska heidän kyytiinnousemisensa kestää tuskallisen kauan, kun vuorokellon viimeiset sekunnit tikittävät. #
Grafiikaltaan peli ei ole aivan huipputasoa, mutta ylittää kyllä keskitason. Äänimaailma on pelin heikkous; äänivalikoimasta löytyvät köykäisen alkumusiikin lisäksi vain bussin kiihdytys- ja jarrutusäänet sekä isoimpien törmäysten aiheuttamat ryminät. #
Mutta nämä puutteet The Bus Driver peittää kevyesti upealla tunnelmallaan ja pelattavuudellaan; tämän pelin parissa voi viettää useita tunteja huomaamatta lainkaan ajan kulumista, eikä siihen vaihtelusta johtuen tunnu siitä huolimatta kyllästyvän edes kuukauden lähes päivittäin jatkuneen pelaamisen jälkeen. #
[muokkaukset]
[muokkaus][klo]5.5.2007 18:22 Nykyaikaistin tyyliä.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]2.12.2009 11:49 Korjasin kirjoitusvirheen (“tuulilasiin ilmestyy pieniä säröjä on”). Sommittelin elementit paremmin nykytyyliin sopiviksi.
[muokkaus][klo]2011-07-25 20:41[/klo] Päivitin tekniikoita.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #
…kele, en saa tarpeekseni tästä postauksesta!
Mitä useammin sen lukee, sitä paremmin paljastuu piikki sanojen alta, ja tuo hermonpäitä kutkuttava sarkasmi.
Piti ottaa talteen :D