Lättyjä suolaisina
#2080. Torstai, 23. maaliskuuta 2006 klo 18.36.09, kirjoittanut Jani. 10
Tätä se käärmeuni tiesi! Olen tehnyt syntiä lättyjen pyhyyttä vastaan. #
Kaikki alkoi eilen illalla, kun paistoin vähärasvaisia lättyjä: laitoin taikinaan neljä kananmunaa, puolitoista ruokalusikallista sokeria, teelusikallisen suolaa, desilitran öljyä ja puoli litraa rasvatonta maitoa. Paistoin lätyt ihan ilman paistinmargariinia, joten niistä tuli sellaisia täysin tasareunaisia ja pinnaltaan perverssejä amerikkalaisia pannukakkuja muistuttavia (toki ohuempia kuin pannukakut). Panin heti niistä viisi syrjään ja söin loput hillon kanssa. Olivat ihan hyviä ainakin tällaisen, vähän aikaa pelkkiä vohveleita syöneen makuun. #
Sitten, tänään kävin Prismasta lisää niitä Bonduellen (jonka sivut ovat aivan perältä) punaisia kidneypapuja, koska ne olivat niin herkullisia sen porsaan sydämen kanssa. Kuorin ja pilkoin viisi valkosipulinkynttä ja yhden kokonaisen, kohtalaisenkokoisen sipulin. Kuullotin niitä ja lisäsin neljäsataa grammaa naudanjauhelihaa, jossa oli vain seitsemän prosenttia rasvaa (aivan vitun kallista, mutta aivan vitun terveellistä). Lisäsin kouransilmällisen suolaa. Jauhelihan rusketuttua lisäsin yhden tetra-pakillisen niitä papuja. #
Sitten lämmitin ne eiliseltä tätä tarkoitusta varten jättämäni viisi lättyä. Ja sen jälkeen minä… laitoin sitä sipuli-jauheliha-papu -sekoitusta niiden sisään ja söin ne ketsupin kera! #
Ja minusta ne olivat aivan jumalattoman herkullisia! #
Puolustuksekseni voin sanoa vain, että ne lätyt olivat loppujen lopuksi pelkkä tekosyy syödä sitä jauhelihapapusörsseliä, sillä niin helvetin herkullista se oli, että jos niitä lättyjä vain olisi ollut enemmän, olisin aivan taatusti taas syönyt itseni ihan ähkyyn. Nyt sitä sörsseliä jäi vähäsen, ja aion syödä sen huomenna spagetin kanssa. #
Mut hei, käykää nyt ihmeessä kaikki Adan kennelsivuilla! #
Mutta… minusta lätyt ovat juuri sen vuoksi niin jumalaista tavaraa, että niitä voi valmistaa vaikka miten ohjetta varioiden, syödä vaikka minkä kanssa, ja aina ne vaan ovat tolkuttoman hyviä. Siinä lätyn pyhyys.
Tokihan ne taipuvat moneksi, mutta on silti vain yksi oikea, tosi ja pyhä lättyresepti. Nämä muut ovat irvikuvia ja epäjumalanpalvontaa.
Ymmärrän täysin näkemyksesi. Suhtaudun nimittäin samalla intohimolla talkkunaan.
Heh, talkkunaan!
Äitikkä valmisti sellaista krepsuiksi nimitettyä ruokalajia, jossa nuo täytetyt ja rullalle käärityt lätyt paistettiin uunissa juustokuorutuksen alla. Täytteitä oli erilaisia. Taisin pienenä tykätä eniten sellaisesta katkarapu-juttu-hommasta niitten lettujen täytteenä eniten. Pitäisipä testata ite moista värkkyytä.
Minäkin laitan täytetyt lätyt juustokuorrutteen kanssa uuniin. Täytteen resepti on lukion kotitaloustuntien monistenivaskassa :D Siihen tulee jauhelihaa, selleriä (paljon selleriä), sipulia ja jotain tomaattisysteemiä ja mausteita.
Ne on hyviä. Mutta suuritöisiä, kun pitää paistaa niitä lättyjä niin paljon, että vaikka joka toisen syö jo paistaessa, jää tarpeeksi vielä täytettäviksikin X)
Tein joskus vaikutuksen Ilkan vieraaseen, kun tein niitä hänen tullessaan kylään ja hän yökki vieressä, että “hyi helvetti, mitä sä oikein teet, täyteetyyjä lettuja, yäk, luonnon vastaista!”, mutta maistettuaan yhden olikin jo eri ääni kellossa ;) Hassu :)
Isotöisiä tosiaan olisivat jokapäiväiseksi ruuaksi. Minäkin olen tehnyt noita kotitaloustunnilla miljoona vuotta sitten, yläasteella.
(Ja älä luulekaan, ettenkö huomaa, että lättyjen oikea nimi luonnistuu sinulta jo kuin vanhalta tekijältä! Vaikka yhden letun onnistuitkin toisen suussa kommenttiisi salakuljettamaan.)
“Ja älä luulekaan, ettenkö huomaa, että lättyjen oikea nimi luonnistuu sinulta jo kuin vanhalta tekijältä! Vaikka yhden letun onnistuitkin toisen suussa kommenttiisi salakuljettamaan.”
Mä ihan oikeasti yritin!!! Ei hitto, niinpä sinne yksi lettu eksyikin, no hö. Lätty-sana ei vaan tule luonnostaan, ei vaan tule! On muuten käsittämättömän vaikeata yrittää olla kirjoittamatta sitä XD
Kyllä se tuo yksi lettu sinne sopii tuolla lailla osana sitaattia! Sitä voi siinä pitää vaikkapa kirjallisena tehokeinona.
Oho, V.:n kommentti oli mennyt ohi silmieni!
Katkaraputäyte kuulostaa kyllä herkulliselta. Onneksi on tuossa juuri ruokaa valmistumassa, tulisi muutoin lähtö heräteostoksille.