“Hänen äänen­sä oli jo ärtyi­nen, huu­li koho­si, mut­ta se ei teh­nyt kas­vo­ja iloi­sik­si, vaan loi nii­hin äkäi­sen ora­van ilmeen.” #

Leo Tols­toi: Sota ja rau­ha 1, s. 31 (lin­ki­tys oma­ni (Tols­toi ei vaan osan­nut lin­kit­tää!)) #

Tuli tänään Tols­toi­ta lukies­sa­ni mie­leen, että jos kir­joit­tai­sin lot­ta-aihei­sen kir­jan, antai­sin pää­hen­ki­löl­le nimek­si Rau­ha ja kir­jal­le nimek­si Rau­ha ja sota. #

On meit­si sen ver­ran luo­va ja lah­ja­kas kie­li­ne­ro, ettei ole tosi­kaan! #