marginaali

Jolilololei

#2284. Maanantai, 26. kesäkuuta 2006 klo 18.07.10, kirjoittanut Jani.

Focusin Hocus Pocus alkaa ihan niin kuin mikä tahan­sa niis­tä You­Tu­bessa ole­vis­ta rok­ken­rol­li­vi­deois­ta joi­hin jot­kut lin­kit­tä­vät ihan hul­lui­na, mut­ta täs­sä­pä onkin lau­la­jal­la jän­nät vin­keet, sik­si lin­ki­tän. Me uudem­man ajan lap­set voim­me tyy­dyt­tää nos­tal­gia­näl­käm­me Dancent­ralin (via nor­sis) vali­koi­mil­la. Oi nii­tä aiko­ja. #

Thijs van Leer
Focus: Hocus Pocus (45,8 Mt:n MPEG1-video)
Poly­tek­nik­ko­jen Kuo­ro Jan­ne #

 
•)) 5 kommenttia postaukselle Jolilololei. ↩
  1. #8952. Maanantai, 26. kesäkuuta 2006 klo 19.35.18, kirjoittanut Lord Boredom.
    Lord Boredom

    Hehee, tuo Focuk­sen kap­pa­le on todel­la, öh, :D Kyl­lä oli ihmet­te­le­mis­tä, kun sen hie­man nuo­rem­pa­na ensi­ker­taa kuu­lin. Pitäi­si­kin jos­kus etsiä Ant­ti­lan hal­pis­ko­ris­ta Focus­ta, vaik­ka vain tuon bii­sin takia. Niil­lä oli toi­nen­kin hyvä kap­pa­le, Syl­via, jos­ta muis­tai­sin lap­se­na kuul­lee­ni vie­lä parem­man ver­sion jol­tain isän itse­nau­hoi­te­tul­ta autostereokasetilta.

  2. #8953. Maanantai, 26. kesäkuuta 2006 klo 19.41.49, kirjoittanut pni.
    pni

    Heh. Focus. Olen tuon bii­sin kuul­lut usein, mut­ta en kos­kaan näh­nyt bän­diä. Has­su yhtye. Kii­tos tästä.

  3. #8954. Maanantai, 26. kesäkuuta 2006 klo 19.45.50, kirjoittanut Jani.
    Jani

    L.B.: Kuin­ka­han mah­taa 70-luvun hol­lan­ti­lais­pro­gea Ant­ti­las­ta edes täy­si­hin­tai­sien hyllystä?

    -nimim. eihän siel­lä ole enää edes hyviä elo­ku­via joi­ta en jo omistaisi.

  4. #8955. Maanantai, 26. kesäkuuta 2006 klo 19.46.15, kirjoittanut Jani.
    Jani

    pni: Nou problem. Var­sin mie­leen­pai­nu­va esi­tys tuo oli kyllä!

  5. #8956. Perjantai, 29. syyskuuta 2006 klo 22.37.00, kirjoittanut Jadijadajadijadajadijadajadijadajadijadajadijada jaddaddaa « Tylsyyden Multihuipennus.
    Jadijadajadijadajadijadajadijadajadijadajadijada jaddaddaa « Tylsyyden Multihuipennus

    […] Vaik­ken lap­se­na Pet Shop Boy­sin ohel­la todel­la pii­tan­nut musii­kis­ta ennen rip­pi­kou­lun aikoi­hin koke­maa­ni hea­vy metal-herä­tys­tä (ja sit­tem­min lukios­sa koke­maa­ni black metal -herä­tys­tä, jon­ka jäl­keen en musii­kil­li­sia herä­tyk­siä ole enää koke­nut, vaan kehi­tys on tasai­ses­ti jat­ku­vaa), niin yksi muka­vam­pia musii­kil­li­sia nuo­ruus­muis­to­ja­ni ovat isän auto­mat­koil­le nau­hoit­ta­mat kase­tit, jot­ka koos­tui­vat arva­ten­kin 60- ja 70-luvun (hard) roc­kis­ta. Moi­nen altis­tu­mi­nen ei-pop­musii­kil­le peta­si­kin var­maan myö­hem­piä tai­pu­muk­sia ras­kaam­paan musii­kin. Metal­li­han on nyky­ään monien mie­les­tä main­strea­mia, ja aika sovin­nais­ta kamaa, mut­ta kat­soi­sin oman musiik­ki­ma­ku­ni kat­ta­van var­sin mar­gi­naa­li­sem­pia­kin osa-aluei­ta. Joka tapauk­ses­sa, tie­dät­te­kö mikä oli ehdo­ton suo­sik­ki­ni isän lem­pi­kap­pa­leis­ta sil­loin alle 12-vuo­ti­aa­na? Focuk­sen Syl­via. Asia palau­tui tänään mie­leen, kun IRCis­sä (jos­sa per­jan­tai-iltaa­ni näkö­jään vie­tän) lin­kat­tiin Focuk­sen Hocus Pocus -videoon, johon Jani­kin taan­noin linkkasi. […]

Tämän postauksen kommentointi on suljettu.