Raportti pitkän tauon jälkeen nautitun kahvimukillisen vaikutuksista
#2309. Perjantai, 14. heinäkuuta 2006 klo 21.57.38, kirjoittanut Jani. 13
Iltani on kulunut, tai pikemminkin viuhunut eteenpäin, niin kuin olisin kahvin sijasta nauttinutkin jotain vain reseptillä, jos silläkään, saatavaa piristettä. #
Lisäksi minulla närästää. #
Onko se noin, “minulla närästää” eikä “minua närästää” ?
Koska kuvittelin että se olisi minua-mallinen kirjoitusasu, toivoisin sinun olevan väärässä, mutta nyt en enää usko olleeni oikeassa.
Arvaapa kuule mietinkö minä tuota ennen kuin sen kirjoitin! Päädyin sitten siihen, mihin aina päädyn, eli kirjoittamaan niin kuin sillä hetkellä korvassa hyvältä tuntui, viis siitä miten se oikein on.
Tässä tapauksessa korvani sanoi minulle, että vaikka “minua närästää” tuntuukin tutummalta (siis ikään kuin olisin kuullut sitä niin käytettävän), se tuntuu myös järjettömältä. Se ikään kuin vihjaa, että paikka, jossa närästys tuntuu, on minä, eikä se kohta tuossa jossain rintalastan takana, jossa se oikeasti tuntuu.
No mutta jos sanoo että minua janottaa, niin mihinkäs kohtaa se jano kohdistuu? Mutta taas Minulla on nälkä… ääh… Minulla voi olla myös jano. Vai olisiko se Minua närästää eli minulla on närästys? :)
Hyvä pointti. Jano ei kohdistu tiettyyn paikkaan niin kuin närästys, ja siksen tätä assosiaatiota varmaankaan tehnyt muotoa miettiessäni. Vaan voisinpa vielä lisää hämmentääkseni sanoa tähän, että jos sanoisin minulla janottaa, ei ainakaan minun korvani särähtäisi yhtään!
Kyl vaa turus ainaki mua närästää, ja kaikkihan tietää (eiku tiätää) et turus olla aina oikees.
Varsinki sillo ku on nautittu hapanta riittävästi, tosin sillon tairetaa olla oikees iha mis vaa.
Mut turkuhan on suomen persereikä ja vitsiki sen kertoo et persereikä se on joka määrää. Ergo jne.
Keksinköhän siis kokonaan uuden tavan ilmaista närästyksestä kärsiminen? Täytyykin ruveta käyttämään tuota vastedes oikein tahallaan, jotta se alkaisi yleistyä.
Paitsi ettei minuLLa kyllä taida närästää tarpeeksi usein.
Heips, mihin heinäkuun alun merkintäsi ovat kadonneet?
ARGH ! Jossain Suomen pohjoiskolkassa käytetään tuota minullaa kaiken tekemisen ohessa: “minulla tekee mieli..” x/y/z. En tiedä tarkalleen mihin murrealueeseen nuo perkeleet kuuluvat, enkä itseasiassa haluakaan tietää, rasittavia ovat.
Mun tekee mieli, minun tekee mieli, mieleni minun tekevi mutta EI prkle mtn minullaaaaaaaaaaa.
Saan siitä kuten myös tästä näppylöitä. Ja närästystä. :)
Atso: Eivät kai ne kadonneet ole? Ainakin täältä katsottuna heinäkuun arkisto aukeaa ihan hyvin, samoin arkiston toinen ja kolmas sivu (joka vielä tätä kirjoittaessa sisältää kuun alkupuolen), ja myös etusivun alalaidassa olevalla aiemmat/edelliset merkinnät -linkillä (teemasta riippuen) pääsee historiassa taaksepäin.
rope: Suhtautumisesi kuulostaa samanlaiselta kuin mikä omani on siihen, että tuntuuko jokin hyvältä vai tuntuuko se hyvälle. Jälkimmäinen tuntuu korvassani samalta kuin liitutaulun raapiminen kynsillä.
Mitäs täällä höpistään? O_o Totta kai saa sanoa, notta “Minulla tekee mieli jäätelöä” tms. Tai että “Mulla tekee mieli jäätelöä”. Tai “Mun tekee mieli jäätelöä”. Pffft. Omituiset höpöttäjät!
Mutta en ole kyllä koskaan aiemmin kuullut kenenkään sanovan “Minulla närästää”. O_o
Hoo, se on siis juuri niin omituista höpinää kuin jo kerkesinkin toivoa, tuo minulla närästää! Eeexcellent…
Hups, sori, en jotenkin hoksannut “edelliset merkinnät” -linkkiä. Laitetaan väsymyksen piikkiin.