The Next Generation: Orava II - The Son of Orava
#2317. Sunnuntai, 23. heinäkuuta 2006 klo 17.24.56, kirjoittanut Jani. 14
Leidiis änd zentlmen, saanko esittää: #
Leidiis änd zentlmen, saanko esittää: #
Mikä rääpäle! :D
No ainakin tuo rääpäle on ollut ruokailuaikaan ruoan lähellä, Hietaniemen hautuumaalla tuli nähtyä sellaisia menneen juhannuksen vihtaa muistuttavia häntiä heiluttavia oravia jotka eivät taatusti loikkiaan paljoa hännällään ohjaile.
Söpöhän toi on.
Ooh, absolutely cute overload
Miten suloinen voikaan olla orava pienoinen! Vauvahäntä ja kiinnostunut katse :)
Ei ole totta! Ei voi olla noin suloista pikkuista otusta olemassa ♥. Ihanat nuo kuvat, missä se yrittää kynnykselle :]
Muuten suhtaudun nihkeästi orava-vieraisiin, mutta tuo pentu on kyllä aivan älyttömän suloinen ^______^ Voisin ottaa yhden meidänkin parvekkeelle.
Jopas jotakin, enpä ole ennen nähnyt oravanpentua. :o Jotenkin retarded tuo tuijotus, saatika sitten tuo epäkelpo häntä. Siis ihan ylisöpizzzzzzzzzzz, ihan eri luokkaa kuin ne hietsun päällekäyvät, ahneet ja aggressiiviset pähkinänsyöjät. Hyvinvoivia ne ovat silti ja paksuja, mitäköhän nälkäkurkia kuraattori lienee kohdannut. (O_o)
Onpa kyllä syötävän suloinen otus!
Vasta myöhemmin kuvia katsellessani hoksin, että olisi pitänyt panna jotain, vaikka maitopurkki tai margariinirasia, mittakaavan vuoksi tuohon kynnykselle. Sen tutkiminen olisi ehkä saanut otuksen pysymään paikoillaankin sen verran, että edes yhdessä kuvassa se ei olisi jo puolittain matkalla toisaalle. :)
En tohtinut auttaa sitä sisälle, sillä se vaikutti sen verran aralta minun liikkeitteni suhteen, että se olisi saattanut joutua pakokauhun valtaan täällä sisällä, ja jos ei se olisi päässyt kynnyksen yli myöskään täältä puolelta, se olisi ollut tosi ikävää. Ja jos se olisi tehnyt niin kuin tuo aiempi, isokokoinen vieras, eli mennyt tuonne kamariin kykkimään, niin milläs minä sen sieltä olisin saanut pois ilman että sen pikkuinen sydän olisi haljennut pelosta? En millään.
Mutta tervetullut tämäkin toki on sisälle sitten kunhan on sen verran kasvanut, että saa kynnyksen päälle noiden rääpälemäisten etukäpäliensä lisäksi myös takakäpälät omin voimin.
[…] « The Next Generation: Orava II - The Son of Orava […]
Oi, tuo pikkuinen on kyllä suloisinta mitä olen aikoihin nähnyt! Varsinkin nuo kynnyskuvat
Pikkuruisuudessa, joka voi ilmetä vaikkapa siten, ettei yllä nousemaan kynnykselle sen ylitse pääsemisestä puhumattakaan, on kyllä kerta kaikkiaan jotain vastustamatonta.
Voi ei SÖPÖ!
[…] The Next Generation: Orava II - The Son of Orava | Etusivulle | Omistaa myrkky, omistaa katkaisu,omistaa rytmissä sykkivä ratkaisu […]
Tämän postauksen kommentointi on suljettu.
[…] « All those moments will be lost in time, like tears in rain The Next Generation: Orava II - The Son of Orava » […]