Olen mir­tat­sa­pii­nin kans­sa vajon­nut hiu­kan alem­mak­si kuin mitä cipra­lexia syö­des­sä­ni olin. Tämä on minus­ta kui­ten­kin parem­pi tila kuin enti­nen sik­si, että täs­sä tun­nen ja muis­tan pal­jon terä­väm­min sen mus­ta­na ammot­ta­van tyh­jyy­den, joka sisäl­lä­ni on, ilman, että se lamaan­nut­tai­si minut täy­sin. En siis ole vajon­nut poh­jal­le. #

Huo­ma­sin tämän jo ennen vii­mei­sin­tä koh­ta­lo­nis­kua, eli ei se sii­tä joh­tu­vaa ole, mut­ta se taval­laan mah­dol­lis­ti paluun tähän, kun ei taas enää ole sitä­kään pien­tä tar­koi­tus­ta elä­mäl­lä jon­ka het­ken sai sil­lä kuvi­tel­la ole­van. Nyt en taas jak­sa har­ja­ta ham­pai­ta illal­la, ei ole pak­ko, en jak­sa käy­dä len­kil­lä, ei ole pak­ko, enkä käy edes suih­kus­sa ennen kuin hai­sen niin pahal­le etten voi itse­kään sie­tää itseä­ni, ei ole pak­ko. #

Vaik­ka mir­tat­sa­pii­nin hait­ta­vai­ku­tuk­sis­ta tun­nuso­mai­sin lie­nee ruo­ka­ha­lun kas­vu ja sii­hen liit­ty­vä pai­non­nousu, niin minus­ta jopa (ja jopa minus­ta) syö­mi­nen on tun­tu­nut vii­me aikoi­na taas ikä­väl­tä vel­vol­li­suu­del­ta. Syö­dä minä jak­sai­sin kyl­lä, mut­ta se, mikä syö­mi­ses­tä tekee niin vai­val­lois­ta (ja samal­la estää tehok­kaas­ti mäs­säi­lyn ja tuon liho­mi­sen) on, että sitä var­ten pitäi­si käy­dä ensin kau­pas­sa, ja se taas tun­tuu yli­voi­mai­sel­ta. #

Ei ole pak­ko. #

Jää­kaa­pis­sa on mai­toa ja öljyä, kui­va-aine­kaa­peis­sa jau­ho­ja ja ryy­ne­jä ja hiu­ta­lei­ta ja ties mitä kaik­kea. Ei sel­lai­se­naan syö­tä­vää, mut­ta tie­dän, etten kuo­li­si näl­kään, vaik­ken läh­ti­si tääl­tä viik­koon min­ne­kään, eläi­sin ryy­neil­lä. Sik­si kau­pas­sa­käyn­ti tun­tuu yli­mää­räi­sel­tä pon­nis­te­lul­ta ihan tur­han täh­den. Syö­mi­ses­tä tule­va, elä­män suu­rin mut­ta sil­ti­kin mität­tö­män pie­ni mie­li­hy­vän­ko­ke­mus ei ole pon­nis­te­lun arvoi­nen. #

Vil­ja­tuot­teis­ta puheen ollen, näh­tä­väs­ti elin­tar­vi­ke­tur­val­li­suus­vi­ras­toon yhty­neen kas­vin­tuo­tan­non tar­kas­tus­kes­kuk­sen van­hal­ta sivus­tol­ta löy­ty­väl­le vil­ja­la­bo­ra­to­rion sivul­le sijoi­tet­tu kau­ran­jy­vien kuva on räi­kein tähän men­nes­sä näke­mä­ni esi­merk­ki pie­nen­tä­mät­tö­mien kuvien käy­tös­tä: selai­mel­la 200 x 300 -kokoon skaa­lat­ta­vak­si jätet­ty kuva on 2000 x 3008 pik­se­lin suu­rui­nen, yli mega­ta­vun kokoi­nen möt­kä­le. 200 x 300 -kokoi­sek­si pie­nen­net­ty­nä sii­tä tuli 90-pro­sent­ti­sel­la JPEG-laa­dul­la­kin pakat­tu­na vain 23 kilo­ta­vun kokoi­nen. (Tek­no­jar­go­nia ymmär­tä­mät­tö­mil­le: kuvan koko pie­ne­ni noin kah­teen pro­sent­tiin alku­pe­räi­ses­tä.) #

Eikä sil­lä kuval­la tie­ten­kään mitään alt-teks­tiä ole, ja sivun aset­te­lu­kin on teh­ty tau­lu­kol­la. #

Mut­ta hei, Valit­tu­jen Palo­jen Laa­jen­na sana­va­ras­toa­si on laa­jen­tu­nut net­tiin! vil­ja-aihei­ses­sa tes­tis­sä sain oikein kuusi kym­me­nes­tä (“hyvät tie­dot”). Ja tänä ilta­na tulee taas Kova laki. Eikä kukaan ole vie­lä run­kan­nut pyyk­kei­hi­ni, joten ei täs­sä kaik­kea ole vie­lä mene­tet­ty! #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]21:41[/klo] Vii­la­sin sanamuotoa.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #