Mitä sanoi, kuka ja missä
#2720. Tiistai, 17. huhtikuuta 2007 klo 16.25.25, kirjoittanut Jani. 8
“Kansainvälisen Paulon sellokilpailun taiteellinen johtaja ja tuomariston puheenjohtaja Arto Noras tyytyy Yleisradion käyttämän sellistikommentaattorin Timo-Veikko Valveen anteeksipyyntöön. […] Valve kirjoitti Yleisradion internetsivuilla paulo.yle.fi, että “musiikkikilpailut ovat erittäin epäoikeudenmukaisia ja korruptoituneita monessa mielessä”.” #
Helsingin Sanomat (via Ampparit) #
HS.fi:n artikkeleiden lopussa ruukaa jo tätä nykyä olla linkkejä aiheeseen liittyviin, muualla verkossa oleviin sivuihin, mutta tämän sellosähellyksen yhteydessä on kyllä otettu takapakkia. paulo.yle.fi-osoitetta ei ole linkitetty kohteeseensa, eikä jutuissa ole viitteitä suoraan hevosen suuhun, eli Tipin korruptiokommenttiin tai anteeksipyyntöön. Ainoastaan HS:n omat, asiaa käsittelevät jutut on linkitetty ristiin. #
Toivottavasti kyse on vain siitä vanhasta kunnon osaamattomuudesta eikä yrityksestä pihdata linkkejä kilpailijan sivustolle tiedonvälityksen kustannuksella. #
Jani, olen tonkinut arkistojasi ja etsinyt ne kirjoituksesi tekijänoikeuslakiuudistuksesta (olen myös lukenut netin täydeltä aiheesta nyt vasta, silloin se ei kiinnostanut vähääkään, kun se oli tapetilla, eikä se nytkään kiinnostaisi, mutta kun on pakko).
Mutta siis joka paikka on täynnä tuohtuneiden kuluttajien mielipiteitä: “Levyt on kalliita, eivätkä rahat kuitenkaan mene tekijöille.” “Levy-yhtiöt on huijareita”, “saatanan mafiosot” -tyyppiset viestit toistuvat toistumistaan, MUTTA kukaan ei tunnu olevan huolissaan siitä, että artisti/tekijä/mikälie ei saa enää sitäkän vähää minkä se nyt saa, mikäli nämä tekijänoikeuslait heitetään romukoppaan (eikä ketään oikeastaan kiinnosta sekään, millä rahalla levyjä tms. tuottettaisiin, kun kuitenkin joitakin palkkoja pitäisi maksaa ja raaka-aineita ynnä muita kuljetusmaksuja ja sen sellaisia kattaa).
Olisiko sinulla nyt antaa äkkiä mielipidettä, että millä tavalla artistit/tekijät/mitkälie saisivat sitten korvauksen tekemästään työstä, jos kaikki tekeleet olisivat näppärästi ihqun tekonologian ansiosta netistä vapaasti imuroitavissa? Tai muistatko jonkun muun heittämän idean? Hyvitysmaksuahan jaetaan jo esim. mp3-soittimista, mutta se on härskin epäoikeudenmukainen, eikä sillä kyllä elä.
Yritän vähän saada jotakin tolkkua koko hommasta, en siis ole väittämässä vastaan, vaan ihmettelemässä. Olisin kiitollinen näkökulmastasi.
Hyvä kysymys. Onneksi minun ei tarvi miettiä siihen vastauksia, koska muut ovat niin jo tehneet: kotomaassa ainakin ButtUglyn Janne ja EFFIn Tapani, ja ulkomaisen EFF:n sivuilla on listattu koko joukko ideoita jotka eivät ole toisiaan poissulkevia. Noista monien ainoa este on tähän mennessä ollut se, että vanhat jakelijat vastustavat niitä kynsin ja kepein ilman mitään järkevää syytä.
Itse uskon tilausmalliin, mutta ihan vasta jossain (Slashdotissa?) näin kanssa hienon idean: että jonain päivänä verkkokaupan perustaminen on yhtä helppoa kuin blogin perustaminen. Joku siis perustaa Bloggerin kaltaisen palvelun johon teknisesti lähes täysin tumpelokin artisti voi helposti perustaa oman verkkokauppansa (“Saaran levykauppa”), johon voi ladata tuotoksiaan sitä mukaa kun ne valmistuvat ja myydä ne sieltä suoraan kuluttajille ilman turhia välikäsiä. (Korkeintaan joku PayPal huolehtii siitä että maksetut rahat menevät sujuvasti oikeaan osoitteeseen.)
Lisäksi uskon, että maailmassa, jossa kopioiminen ei ole rikos, se isoja rahoja liikuttava kaupankäynti perustuisi niukkuuden sijasta uutuuteen. Monet portaalit taatusti maksaisivat runsaskätisesti artistille X, jotta saisivat tämän tuotokset ensimmäisenä maailmassa sivuiltaan jaeltaviksi, koska siten portaalit puolestaan saisivat houkuteltua kävijöitä.
Kiitos, Jani! Pääsin nyt vasta nettiin, joten selailen vielä nuo läpi. Mutta ensi hätään siis kiitos paljon.
Nou problem.
Jännittäviä ja varsin avartavia ideoita siellä olikin. Jäin vain miettimään, kuinkahan suuria ne paljon parjatut “välikädet” ovat työllisyyden kannalta näin Suomen olosuhteissa. Pitäisi kai ottaa siitäkin selvää. Puuh. Kaikkeen sitä joutuukin.
Täytyypä tähdentää tässä vielä, että niihin välikäsiin ei minusta voi laskea esimerkiksi tavaratalojen viihdeosastoja, vaan ainakin minä tarkoitan välikäsistä puhuessani sitä koneistoa, joka vielä nykyisin sijoittuu äänitteen valmistamisen ja sen jälleenmyynnin väliin. Esimerkiksi Anttilahan on jo astunut osittain tulevaisuuteen myymällä musikkia cd-levymuodon lisäksi verkossa, ladattavina tiedostoina.
Enkä ole ihan satavarma siitäkään, että se nykyinen väliporras tulee kokonaan häviämään, mutta jos se ei häviä, niin ainakin se tulee muuntumaan niin erilaiseksi nykyiseen, fyysisten esineiden (cd-levyt) liikutteluun erikoistuneeseen koneistoon verrattuna, että sitä on vaikea tunnistaa samaksi, vaikka kyse olisikin saman koneiston tulevasta evoluutioasteesta.
Toisaalta taas fyysisten esineiden liikuttelusta bittienliikuttelun parissa askartelevaan kulttuurinvälitykseen ja -jakeluun siirryttäessä saatetaan luoda joitain uusia, vielä nykyisin vaikeasti kuviteltavissa olevia töitä. (Tämä on levyteollisuuden leivissä nykyisin työskentelevälle varmasti laiha lohtu, mutta mainitsinpa kuitenkin tässä kun se asiayhteyteen tuntui sopivan.)
Niin, tuo onkin hankalaa. Välillisesti tuollainen mullistus kuitenkin jättäisi tavaratalossakin muutaman työntekijän työttömäksi, mutta tavaratalon toimintaa se ei kuitenkaan lopettaisi. Rajatapaus. Hankalaa on kyllä todellakin ihan päästä yhtäkkiä nykäistä, että mihin kaikkeen se vaikuttaisi. Tämä vaatisi jonkin verran ylimääräistä aikaa ja kunnon paneutumista.
Eikä sitä kaikkea tietäisi sittenkään, koska vain aika näyttää.