Lincoln Chil­din Uusi Atlan­tis (Deep Storm) oli riit­tä­vän suo­ra­vii­vai­nen nopeas­ti ahmais­ta­vak­si, ja samal­la sen perim­mäi­nen kouk­ku oli kui­ten­kin tar­peek­si oma­pe­räi­nen, jot­tei lopus­sa sii­tä sel­vyy­teen pää­se­mi­nen tuot­ta­nut pet­ty­mys­tä. Kir­jan pie­net tek­ni­set köm­mäh­dyk­set oli­vat niin pie­niä ja etääl­lä toi­sis­taan, että saa­toin antaa ne anteek­si. Tämä tek­not­ril­le­ri oli kai­ken kaik­ki­aan juu­ri sel­lais­ta toi­min­ta­hömp­pä­viih­det­tä kuin mitä sil­tä halusin­kin. #