Sii­nä minä olin, sor­mi perä­suo­les­sa­ni lää­kä­rin työ­pe­dil­lä ja poh­din kuu­mei­ses­ti vii­mek­si kuu­le­maa­ni kysy­mys­tä. Joten­kin se oli haih­tu­nut tyys­tin mie­les­tä­ni sii­nä vai­hees­sa, kun vie­ra­se­si­ne juo­lah­ti perä­pää­hä­ni. Saa­toin aja­tel­la vain sitä, että onnek­si tätä on tul­lut har­joi­tel­tua onnek­si lää­kä­ri on hyvin inhi­mil­li­nen ja hel­lä­kä­ti­nen, ja että onnek­si lää­kä­ril­lä­käyn­nit kuu­lu­vat yksi­tyi­syy­den­suo­jan pii­riin. #

Yhtäk­kiä ovi kolah­ti auki, ja sisään kur­va­si Googlen Street View ←auto. “Älkää anta­ko minun häi­ri­tä, otan täs­sä vain vähän tuo­rei­ta kuvia kart­ta­pal­ve­luum­me”, auto sanoi ennen kuin räjäh­ti tulipallonasdfglauyfla7tpp9 #

Lää­kä­ri mää­rä­si ripu­li­lää­ket­tä ja näräs­tys­lää­ket­tä ja sar­jan kokei­ta. Näin jäl­keen­päin käy entis­tä­kin enem­män sää­lik­si lää­kä­ri­par­kaa, jol­le tuol­lai­set toi­men­pi­teet tus­kin ovat sen miel­lyt­täm­piä kuin minul­le­kaan poti­laa­na. Tosin jos­tain syys­tä minul­la on nyt kova tar­ve pes­tä käsiä­ni ikään kuin minä oli­sin ollut meis­tä se, joka sot­ki käten­sä paaaaAAAAAAAAaaaa­hus soi­koon, aurin­ko­han se tuol­la ulko­na pais­taa! Kevät tul­la jol­lot­taa ja lin­nut lau­laa. #