Ajan vuo­den sisään jo kol­mat­ta pyö­rää­ni. Kak­si edel­lis­tä oli­vat kyl­lä­kin iki­van­ho­ja käy­tet­ty­jä, ettei täs­sä mitään kulu­tus­juh­lia ole ruvet­tu viet­tä­mään. Tämä uusi on kol­me­vaih­tei­nen Soli­fer City­mar­ke­tis­ta: #

 #

Mar­ket­ti­pyö­rä­hän tuo on, ja siis hal­pa, mut­ta ensim­mäis­ten kilo­met­rien perus­teel­la olen sii­hen kyl­lä ihan tyy­ty­väi­nen. Ainut heik­ko koh­ta on ohjaus­tan­gon asen­to, joka pitem­mil­lä mat­koil­la saa sor­met puu­tu­maan. Val­tao­sa pyö­räi­lys­tä­ni on kui­ten­kin alle kah­den kilo­met­rin spurt­te­ja Ges­ter­byn ja kes­kus­tan välil­lä, joten ei se hait­taa. #

Sitä pait­si on luk­sus­ta kun on pit­käs­tä aikaa toi­mi­vat vaih­teet. Pys­tyy jopa ylä­mä­kiä pol­ke­maan! Oli­sin kyl­lä halun­nut vaih­teet­to­man, kun koke­muk­se­ni vaih­teis­ta on se, että ne hajoa­vat ennem­min tai myö­hem­min, eikä nii­tä saa aina­kaan omin kons­tein kun­toon. Aion kyl­lä­kin huo­leh­tia Soli­kas­ta kuin sil­mä­te­räs­tä­ni. Ensi­huol­to pitää ohje­kir­jan mukaan teet­tää kuu­kau­den pääs­tä. #

Vaih­teet­to­mien tar­jon­ta oli heik­koa samoin kuin käy­tet­ty­jen pyö­rien. #