— Hui, kuin­ka sä tar­ke­net noin vähil­lä vaat­teil­la? #

J: Mul­la on aina kuu­ma kesäl­lä. #

— On mul­la­kin kesäl­lä, mut­tei tol­la­ses­sa vesi­sa­deil­mas­sa. #

J: Heh. #

— Nää on nää vaih­te­lut, nii­hin kes­tää tot­tua. #

J: Niin. #

(Aaargh! Suo­raan psy­ko­lo­gil­ta vält­te­ly­käyt­täy­ty­mis­kes­kus­te­luis­ta tulos­sa ja tilai­suus suo­ras­taan tuput­taa itse­ään etee­ni, enkä tuon enem­pää saa­nut sii­tä irti! Pää löi taas ihan tyh­jää.) #

(Tai­dan ruve­ta kir­jaa­maan nimi­kir­jai­me­ni repliik­kien eteen. Muut­hem­mak­si.) #