Aamul­la oli ryh­mä­ta­paa­mi­nen. Käy­tiin läpi kuu­lu­mi­set. Koin olo­ni vähän kiusaan­tu­neek­si, kun en toi­saal­ta halun­nut esit­tää­kään mitään, mut­ten toi­saal­ta oli­si halun­nut vai­va­ta mui­ta täl­lä not­kah­duk­sel­la­ni. Sel­lai­nen kun herät­tää väis­tä­mät­tä nor­maa­liem­pa­tial­la varus­te­tuis­sa kans­sae­lä­jis­sä tar­peen hel­pot­taa kär­si­vän oloa, eikä sel­lai­seen kui­ten­kaan ole tuol­lai­ses­sa lyhy­käi­ses­sä koh­taa­mi­ses­sa eikä täl­lai­ses­sa ase­tel­mas­sa mitään rea­lis­ti­sia mah­dol­li­suuk­sia. #

Sit­ten pelat­tiin Saga-korteilla[alaviite]Taas täl­lai­nen yksi­tyis­koh­ta, jon­ka mer­ki­tys on vaa­ras­sa hävi­tä ajan hämä­rään! Minun­han pitäi­si olla ajan­ku­va­blo­gaa­ja joka doku­men­toi nämä täl­lai­set, mik­sen dokumentoi![/alaviite] tari­nan­ker­to­mis­ta. Tavan­omai­sen absur­di satu­han sii­tä syn­tyi, repeil­tiin sen kans­sa muu­ta­maan ottee­seen. #

Lou­naak­si söin hel­ve­tin­moi­sen kasan paah­to­pais­tia. #