“Rok­ka vah­vis­ti mie­len­liik­kei­tään har­tioi­den kohau­tuk­sel­la, aivan kuin oli­si karis­ta­nut niil­tä pois tuon häi­rit­se­vän ja kiusal­li­sen pai­non. Luon­tai­ses­ti hän tur­vau­tui oike­aan kei­noon kar­kot­taak­seen tuol­lai­set tur­han­ai­kai­set har­mit ja mie­tis­ke­lyt. Hän paneu­tui entis­tä valp­paam­min var­tioin­tiin. Oikeas­taan Rok­ka eli­kin aina “täs­sä ja nyt”. Tosi­asioi­ta oli­vat vain yö, kahi­se­va ruo­ho, naa­pu­ri­var­tion liik­kees­tä aiheu­tu­va rahi­na, vihol­li­sen puo­lel­ta kan­tau­tu­vat äänet sekä sil­loin täl­löin kajah­te­le­vat lau­kauk­set. Lam­mio ja soti­las­ku­ri oli jota­kin kau­kais­ta ja toi­sar­vois­ta, jol­la ei ollut mitään teke­mis­tä hänen var­tioi­mi­sen­sa kans­sa.” #

[#] Väi­nö Lin­na: Sota­ro­maa­ni, s. 389 (lin­ki­tys oma­ni) #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]25.2.[/klo] 20:56 Lisä­sin iki­lin­kin kir­jan esittelyriville.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #