Tulin eilen mar­ke­tin aulan stän­dil­lä yli­pu­hu­tuk­si uuteen säh­kö­so­pi­muk­seen. Soi­tin tuos­sa äsken sin­ne uuden fir­man aspaan ja peruin kau­pat. Stän­deil­lä kau­pa­taan yleen­sä hum­puu­kia, ja tämän­kin uuden sopi­muk­sen parem­muu­des­ta var­mis­tu­mi­nen edel­lyt­täi­si taus­ta­tut­ki­mus­ta, jon­ka teke­mi­seen minul­la ei nyt rii­tä viit­se­liäi­syyt­tä eikä resurs­se­ja. Sitä pait­si se oli­si ollut kah­dek­si vuo­dek­si sito­va sopi­mus. Ennes­tään For­tu­mil­ta osta­ma­ni säh­kön hin­nas­sa var­maan kyl­lä on ilmaa, mut­ta haluan teh­dä mah­dol­li­sen vaih­don omas­sa rau­has­sa kun­nol­li­sen ver­tai­lun jäl­keen. #

Mänt­sä­län Säh­kön aspa saa kyl­lä täy­det pis­teet pal­ve­lu­hen­ki­syy­des­tä ja ystä­väl­li­syy­des­tä. Ainut han­ka­luus oli Ges­ter­byn­pol­ku-nimen välit­tä­mi­ses­sä, ja se nyt kuu­los­taa­kin suo­ma­lai­sen suus­sa niin omi­tui­sel­ta, ettei ihme­kään, jos sen peril­le­saa­mi­nen on työ­läs­tä. #