Tänään oli haas­tat­te­lu­jen ja puhe­lin­soit­to­jen käy­tän­nön­har­joit­te­lu­päi­vä. Meni ihan ok, puhe­li­mes­sa kuu­lem­ma vie­lä­pä var­sin hyvin. Feis­tu­fei­sis­sä etsin näkö­jään vas­tauk­sia sil­mil­lä­ni ihan aihees­ta sei­nil­tä, eli pel­käs­tään kat­se­kon­tak­tin kart­ta­mi­ses­ta ei sii­nä ollut kyse. Toi­vot­ta­vas­ti tuo, että on nyt käy­nyt asioi­ta muu­ta­man ker­ran läpi, hel­pot­taa tar­vit­taes­sa nii­den asioi­den mie­leen­pa­laut­ta­mis­ta ilman, että tar­vii pälyil­lä jon­ne­kin vain oikei­den aluei­den aivo­ve­ren­kier­ron edis­tä­mi­sek­si. #

Joten­kin sii­nä kai­kes­sa vain vai­vaa sel­lai­nen fals­kiu­den tun­ne, kun jos oli­si ihan jon­kun kenen­ta­han­sa kans­sa rupat­te­le­mas­sa ja itses­tään ker­to­mas­sa, sitä toden­nä­köi­ses­ti aloit­tai­si huo­nois­ta puo­lis­taan ja mai­nit­si­si vah­vuuk­sis­taan kor­kein­taan jos niil­lä voi­si las­kea leik­kiä. Ja nyt sit­ten yhtäk­kiä pitää­kin mark­ki­noi­da itse­ään, kään­tää hyvät puo­let esiin ja huo­not pii­loon, ja vie­lä huo­nois­ta ten­tat­taes­sa onnis­tua niis­tä­kin löy­tä­mään jotain hyvää. #

Oli­sin lähet­tä­nyt ensim­mäi­sen har­joit­te­lu­paik­ka­ha­ke­muk­sen, mut­ta Avi­ren kone­kan­ta ei anta­nut myö­ten. Lähe­tin sen sit­ten tääl­tä kotoa, jei. Vii­me vii­kol­la tilaa­ma­ni Iki.fi-osoi­te ei vie­lä tähäk­si ehti­nyt, mut­ta toi­saal­ta minun genee­ri­sel­lä nimel­lä­ni val­lat­tu etunimi.sukunimi@gmail.com ker­too kyl­lä mie­les­tä­ni sekin jotain akti­vi­teet­tie­ni laa­dus­ta. #