Esi­tin pari kysy­mys­tä esi­tel­män­pi­tä­jil­le, ja nii­den aiheis­ta oli sit­ten jon­kin ver­ran puhet­ta. #

(Nämä pitää kir­ja­ta näin vail­li­nai­ses­ti, kun ei Hel­sin­gis­sä tapah­tu­nei­ta kes­kus­te­lui­ta enää tääl­lä koto­na voi muis­taa.) #

— Anteeks. Kuu­le. Osaat­ko sinä sanoa, mitä kaut­ta minun pitää men­nä kun oli­sin tuon­ne City­mar­ke­tiin menos­sa, onko se tuol­la… #

— Se on tuol­ta, tuol­la noin mis­sä on tuo… katos. Siel­lä on… #

— Ai siel­lä on se ali­kul­ku? #

— Niin, siel­lä on ali­kul­ku. #

— No hyvä, kii­tos, minä olin jo ihan että pitää­kö minun tuol­ta men­nä että onko siel­lä joku pie­ni pol­ku… #

— Joo ei, kyl­lä se tuol­la on. #

— No niin. Oli­pa hyvä kun tuli tämä sateen­var­jo otet­tua kun jou­tui käve­le­mään. #

— Niin. #

— Se onkin sit­ten vähän niin­ku poik­kee­na tuo rata tuos­sa… #

— Joo, se vähän on. Toi­saal­ta­han se on hyvä kyl­lä että on noin lähel­lä, mut­ta sit­ten se on sii­nä poik­kee­na. #

— Niin. #

— Tuol­la­kin (viit­taa kädel­lä) ku on kau­em­pa­na ja siel­tä jos läh­tee tuol­le puo­lel­le, niin jou­tuu kier­tä­mään tääl­tä kaut­ta. #

— Niin. #

… #

— No kuu­le, kii­tok­sia sinul­le! #

— Eipä mitään. #