Aamu­päi­väl­lä oli atk:ta. Tein CV:stä englan­nin­kie­li­sen ver­sion, ja sii­tä tuli alku­pe­räis­tä parem­pi (tii­viim­pi), joten kään­sin sen sit­ten takai­sin suo­mek­si. Lähe­tin toi­sen har­joit­te­lu­paik­ka­ha­ke­muk­se­ni, ja mei­na­sin lähet­tää kol­man­nen­kin, mut­ta sit­ten ajat­te­lin, ettei­pä tur­haan hop­puil­la täs­sä. #

Ilta­päi­väl­lä­kin oli atk:ta. Sii­nä oli joten­kin nii­tä ryh­miä jaet­tu sil­lä lail­la, että osal­la ei ilmei­ses­ti oli­si sitä ollut­kaan aamul­la tai jos­kus tai jotain, ja joka tapauk­ses­sa atk-luok­ka­kin oli vii­mei­sek­si tun­nik­si varat­tu koko­naan toi­sel­le poru­kal­le. #

Win­dow­sin (seis­ka) kans­sa työs­ken­te­ly siel­lä on tus­kaa. Se on käy­tet­tä­vyy­del­tään pelk­kä vit­si käyt­tö­jär­jes­tel­mäk­si, niin kuin ava­ruuso­len­non imi­toi­ma kam­mot­ta­va irvi­ku­va ide­aa­lis­ta. Enkä nyt täl­lä suin­kaan tar­koi­ta, että Gno­me­kaan ide­aa­li työ­pöy­täym­pä­ris­tö oli­si, mut­ta huo­nou­des­sa on eri astei­ta, ja Win­dows on sil­lä astei­kol­la kyl­lä mil­joo­na mai­lia kau­em­pa­na ide­aa­lis­ta. #

Muut pää­si­vät läh­te­mään, mut­ta minul­la oli vie­lä yksi­lö­ta­paa­mi­nen, joten odot­te­lin sitä tun­nin. Ohjaa­ja kehus­ke­li vuo­laas­ti vii­mek­si sovi­tus­sa teh­tä­väs­sä onnis­tu­mis­ta­ni, ja ihan tyy­ty­väi­nen olen sii­hen itse­kin. Tänään­kin valis­tin kurs­si­ka­ve­ria vähän Ope­nOf­ficen ja LibreOf­ficen suh­teis­ta, vähän niin kuin kah­den­kes­ki­seen kes­kus­te­luun puut­tuen, mikä teki sii­tä päi­vän onnis­tu­mi­sen (yleen­sä­hän odo­tan kuu­liai­ses­ti että minua puhu­tel­laan ennen kuin uskal­lan puhua). #