Ravinto ratkaisee
#2432. Torstai, 21. syyskuuta 2006 klo 14.38.42, kirjoittanut Jani. 3
Kävin siis eilen kaupunginkirjastossa (ihan aukioloaikaan, en laittomin keinoin), muttei se Kuluttaja-lehden sipsijuttu ollut se syy, vaan etsiskelin kehonrakennuskirjallisuutta. Sitä oli kuitenkin ihmeen vähän. Jopa täällä Keltinmäen kirjastossa sitä tuntui minusta olevan enemmän, ja enin osa oli peräisin jostain 70- ja 80-luvuilta. Ilmeisesti kaikki lihasten ja rasvan hallinnan kautta tapahtuva kehonmuokkauskirjallisuus kuitenkin silti on kehonrakennuskirjallisuutta, vaikka kehonrakennus-sana bodauksesta puhumattakaan tuo mieleen vastenmielisen epäluonnollisilta näyttävät muskelijampat, ja juuri sellaisten kuvilla nämä muutamat, löytämäni alan opukset olivatkin laidasta lukien koristellut. #
Niinpä sitten tänään ajattelin lähestyä aihetta sen toiselta, yhtä tärkeältä puolelta, eli ravitsemusopin kautta. Siitä vaikuttikin sitten kirjallisuutta löytyvän ihan hyvin, vaikken kerjennytkään ensimmäistä hyllyriviä edemmäs kun jo löysin mieleiseni opuksen: Sarah Brewerin Ravinto ratkaisee. #
Kahdeksaankymmeneen sivuun ei luulisi mahtuvan paljoa, mutta kun tarpeeksi yksinkertaistetaan, niin siihen mahtuukin yllättävän paljon, ja pikaisen läpiselailuni perusteella sanoisin, että tästä löytyy kaikki keskeisin perustieto ravitsemuksesta miehisestä näkökulmasta, naispuolisesta kirjoittajasta huolimatta. Eivät eri sukupuolten ravitsemusopit toki juurikaan tietenkään toisistaan poikkea, mutta ainakin minusta sellaisten ravitsemuskirjojen lukemisesta, joissa on kuvituksena rimppakinttuisia naisia, tulee sellainen olo, että tämä on tarkoitettu naisille tai hintelille miehille, ja jos noudatan tässä olevia ohjeita, niin minustakin tulee nainen tai hintelä mies. #
Yksinkertaistaminen voi toki olla myös haitta, mutta koko ravitsemusoppi on niin laaja-alainen asia, ettei sitä voi mitenkään tiivistää kohtalaisen helppolukuiseksi kirjaksi yksinkertaistamatta ja muutamia mutkia oikomatta. Se ei minusta ole vaarallista kunhan lukija muistaa olla kriittinen, soveltaa lukemaansa eikä haksahda tarttumaan niihin opuksiin, jotka lupaavat helppoa elämää ja hyvää terveyttä lähes ilman minkäänlaista vaivannäköä. Yleensä kirjan takakansitekstin ensimmäiset virkkeet riittävät paljastamaan nämä tällaiset kusetusyritykset. #
Minä suorastaan kaipaankin tietynasteista yksinkertaistamista. Ravinto ratkaisee on täynnä minulle sopivia nyrkkisääntöjä kuten “pyri syömään päivittäin ainakin viisi annosta [hedelmiä, marjoja ja kasviksia]”, “kuitua pitäisi saada ainakin 30 g päivässä”, “rasvan osuus energiasta saa olla enintään 30 % (miehillä noin 75 g)” ja “[omega-3:n myönteisten vaikutusten takia] ravintosuosituksena on 300 g rasvaista kalaa viikossa”. #
Itse asiassa innostuin tästä kirjasta niin, että kävin kirjastosta kiertelemässä kaupungin kirjakaupat ostaakseni tämän itselleni, mutta onni ei ollut myötä. Niinpä lainasin tämän ja heti kotiin päästyäni kiikaroin netin myymälät. Ja kuinka ollakaan, Suomalainen.com möi Ravinto ratkaisee -kirjaa seitsemän euron pilkkahintaan! Tilasin sen heti. #
The End. #