Järjestyksen ja oikeudenmukaisuuden tarve
#147. Lauantai, 8. toukokuuta 2004 klo 23.34.19, kirjoittanut Jani. 1
Ojanen taas asialla. #
“Ihmisten on vaikea uskoa, että maailmassa olisi mitään sattumanvaraista. Tulkintoja ohjaavat usein seuraavat hypoteesit: #
- Maailma on lopulta oikeudenmukainen. Hyvien ihmisten käy hyvin ja huonojen huonosti.
- Mikään ei tapahdu sattumalta. Koska mikään ei tapahdu sattumalta, asioihin on mahdollista vaikuttaa.
- Jos teen jonkin asian oikealla tavalla tai panen paljon itsestäni likoon, lopputulos on minun kannaltani hyvä.
- Hyvät tulokset ovat sisäisten ponnistelujeni tulosta, huonot tulokset ulkoisten tekijöoiden syytä.
- Jonkin ilmiön syitä on haettava sitä edeltävistä tekijöistä. Mitä lähempänä asiat tai ilmiöt ovat toisiaan, sitä varmemmin edellinen on jälkimmäisen syy.
On helppo nähdä, että näihin hypoteeseihin kätkeytyy uskontojen ja ideologioiden keskeistä ainesta. Me haluamme uskoa, että maailma on sekä oikeudenmukainen että ennustettava. Erilaisia tulkintoja maailmasta voidaan luonnehtia taulukon 6.1. mukaan. #
Taulukko 6.1. Erilaisia tulkintoja maailman perusolemuksesta. Maailma on oikeudenmukainen Kyllä Ei Maailma on ennustettava Kyllä HUMANISTINEN TIETEELLINEN Ei FATALISTINEN EKSISTENTIAALINEN Taulukossa kuvatut tulkinnat maailmasta on helppo tunnistaa. Moniin uskontoihin sisältyy fatalistisia aineksia. Maailma on lopulta oikeudenmukainen, vaikka emme voi käsittää Jumalan tarkoituksia. Ihminen ei pysty paljoakaan vaikuttamaan maailman kulkuun. Ihminen päättää, Jumala säätää. Humanistinen tulkinta korostaa ihmisen kykyä vaikuttaa maailmaan. Hänen toimintansa tuloksena maailmasta tulee oikeudenmukainen. Vaikka ihminen on erehtyväinen, lopulta kaikki käy hyvin. Tieteellisen näkökulman mukaan maailman oikeudenmukaisuudesta ei ole näyttöä. Pikemminkin on niin, että maailma on moraaliton. Hyvä ja paha ovat ihmisten tulkintoja. Maailmaa ja ihmistä voidaan kuitenkin ennustaa ja usein kontrolloidakin. Ihmisellä on edellytyksiä tehdä maailmasta parempi, mutta hän ei suinkaan aina käytä näitä mahdollisuuksia. Eksistentiaalisen tulkinnan kannattajat näkevät maailman sattumanvaraisena ja järjettömänä.” #
Tämän perusteella olen siis “eksistentiaalisen tulkinnan kannattaja”. Tuonnempana selviää, miksi Ojasen kieli on mennä solmuun kun hän puhuu tästä asiasta. #
“On helppo nähdä, että kaikissa tulkinnoissa on omat vaaransa. Marxin kirjoituksiin perustuvia sovelluksia on väitetty humanistisiksi, mutta ne ovat paljastuneet autoritaarisiksi. Jokin pieni vähemmistö tietää, mikä on ihmiselle hyväksi, ja haluaa väkisin toteuttaa tavoitteensa. Fatalistiset opit ruokkivat helposti ihmisen passiivisuutta ja alistumista. Myös niitä voidaan käyttää hyväksi. Mitä merkitsevät hetken vaivat tulevan onnen odotuksessa? Eksistentiaalinen tulkinta voi kääntyä nihilistiseksi tai egoistiseksi nautintojen etsinnäksi. Kun maailmassa ei ole mitään tarkoitusta tai merkitystä, miksi en pitäisi huolta vain itsestäni? Eksistentiaalinen tulkinta voi kääntyä myös tuskan ja ahdistuksen kokemiseksi. Seurauksena voi olla syvä masennus.” #
ed. #
Bingo! #
Ennen osumistaan oikeaan kirjoittaja kuitenkin myös paljasti oman kristillisen (siis fatalistisen) ajattelunsa ja olevansa sokea sille, että tähän hänen omaan ajattelutapaansa kuuluu mielihyvän halveksumispremissi (egoistinen nautintojen etsintä, hyi hyi!). Fatalismin kannattajaksi Ojasen paljastaa myös hieman myöhemmin tuleva mielipide: #
“Fatalistinen tulkinta on psyykkisesti ehkä kaikkein turvallisin ihmisen kannalta. Omia ponnistuksia tai suorituksia ei tarvitse arvioida, koska niillä ei lopulta ole merkitystä. Tulkinnan myönteisyys näkyy esimerkiksi itsemurhien vähäisyytenä niissä kulttuureissa, joissa tämä tulkinta on yleinen.” #
ed. #
Tahtoisinpa nähdä tässä yhteydessä viitteitä siitä mihin Ojanen tuon väitteensä itsemurhien vähäisyydestä perustaa. Niin voi olla, mutta arkiajattelussa fatalismi assosioituu ehkä kaikkein voimakkaimmin islaminuskoon, ja samoin tekevät itsemurhapommittajat. Ne tyypit lienevät tosin tilastollinen poikkeama omassakin kulttuurissaan, mutta tästäpä syystä olisi hyvä nähdä jotain dokumenttia aiheesta. #
Hauskaa, että äsken mielihyväntavoittelua itse rivien välissä paheksunut kirjoittaja kohta itse kuvailee fatalismin ongelmia näin: “Siihen kuitenkin liittyy välinpitämättömyyttä ihmisen fyysisestä puolesta, kurjuuden hyväksymistä ja sallimista.” #
Ja sitten tulee partaveitsenterävä toteamus kuin puolihuolimattomasti: “Eksistentiaalinen tulkinta on ihmiselle kaikkein vaikein. Näin ajattelevan ihmisen on oikeastaan pakko torjua oma tulkintansa selviytyäkseen henkisesti ehjänä.” #
Eli on joko valehdeltava itselleen tai oltava rehellinen ja sen takia elettävä elämänsä pysyvässä psyykkisessä vauriotilassa. Kuulostaa tuskallisen tutulta. Eikä ihme että fatalistikirjoittajapoloinen pelkää eksistentialistista ajattelua niin että joutuu koteloimaan sen “tulkinta”- ja “kannattaja”-tyylisillä taikasanoilla oman psyykensä ulkopuolelle. #
“Sanat “minä” tai “itse” tuovat välittömästi mieleen jotakin itsekästä tai minäkeskeistä.” #
ed. #
Eikä tämä ole missään esimerkissä neuroottisesta ihmisestä, vaan kirjoittajan ikään kuin itsestään selvyytenä mainitsema toteamus. Tällä jätkällä on ongelmia. Kyse on empatiaa koskevasta kappaleesta, jonka lopuksi Ojanen osoittaa esimerkillään, että suutari pysyköön lestissään, tai ainakin psykologi poissa evoluutiobiologian alalta: #
“Lajin säilymisen takaa vain joko vaistonvarainen kyky hoitaa jälkeläisiä ja oman lajin jäseniä tai sitten empatian kehittyminen niin voimakkaaksi, että huolenpito muista ylittää perustarpeiden tyydyttämisen ahtaat rajat.” #
ed. #
Justiinsa… #
Heh, hassu sana, tuo lesti. Les-ti. Lestilestilesti. Melkein kuin lehti, mutta ei läheskään. Lesti. Les-tiiii! #
[muokkaukset]
[muokkaus][klo]9.5.[/klo] Lisäys sisältäen lainauksen Ojasen tavasta pyöritellä minä-sanaa.
[/muokkaus]
[muokkaus][klo]13.10. 10:43[/klo] Korjasin viittauksen opuksesta kertovaan merkintään ja muotoilin nykykäytäntöni mukaisesti.
[/muokkaus]
[muokkaus][klo]19.10.2005 15:05[/klo] Muotoilin WP:lle. Nykyaikaistin tyyliä.
[/muokkaus]
[muokkaus][klo]25.1.2009 16:45[/klo] Päivitin tyyliä.
[/muokkaus]
[/muokkaukset] #
[…] Katso myös jälkikirjoitukset: “Irvikuvan jälkikirjoitus I”, “Irvikuvan jälkikirjoitus II” ja “Irvikuvan jälkikirjoitus III”. Olen lisäksi aiemminkin käsitellyt samaa aihetta epäsuorasti. […]