marginaali


 

Olemassa oleva

#11610. Lauantai, 20. kesäkuuta 2009 klo 16.05.28, kirjoittanut Jani. 0 kommenttia.

“Kaik­ki ole­mas­sa ole­va syn­tyy ilman syy­tä, jää ole­maan heik­kou­des­ta ja kuo­lee sat­tu­mal­ta.” #

Jean-Paul Sart­re: Inho. Suom. Juha Man­ner­kor­pi. #

Avainsanat: eksistentialismi, filosofia, kuolema

Inho

#8636. Keskiviikko, 17. kesäkuuta 2009 klo 14.39.26, kirjoittanut Jani. 2 kommenttia.

Luen Sart­ren Inhoa. En ole vie­lä kovin­kaan pit­käl­lä, mut­ta luu­len poi­mi­nee­ni sii­tä jo jotain, mitä en eksis­ten­tia­lis­mis­sa tätä ennen ole näh­nyt. #

Eksis­ten­tia­lis­min läh­tö­koh­ta, ole­mas­sao­lon koros­ta­mi­nen, on minus­ta tun­tu­nut aina joten­kin hämä­räl­tä. Luu­len saa­nee­ni sii­hen nyt hiu­kan valais­tus­ta kap­pa­lees­ta, jos­sa pää­hen­ki­lö koros­taa oman todel­li­sen ole­mas­sao­lon­sa eroa suh­tees­sa ker­to­muk­siin sii­tä. #

“Tapah­tu­mien kul­kua ei koe­ta tapah­tu­mi­se­na sil­loin, kun se ele­tään. Kulis­sit vaih­tu­vat, ihmi­siä tulee ja menee, sii­nä kaik­ki. Mil­lään ei ole alkua. Päi­vät liit­ty­vät toi­siin­sa täy­sin sau­mat­to­mas­ti, ne ovat lopu­ton­ta, mon­o­to­nis­ta yhteen­las­kua. […] Sel­lais­ta elä­mi­nen on. Mut­ta kun elä­mäs­tä ale­taan ker­toa, muut­tuu kaik­ki. Muu­tos­ta ei vain kukaan huo­maa; onhan se mitä ker­ro­taan ker­to­jan mie­les­tä tot­ta. Kun­pa oli­si­kin! Tapah­tu­mil­la on oma mer­ki­tys­si­säl­tön­sä, joka ker­toes­sam­me muut­tuu koko­naan toi­sek­si.” #

Jean-Paul Sart­re: Inho (suom. Juha Man­ner­kor­pi) #

Tämän valos­sa eksis­ten­tia­lis­tis­ta ole­mas­sao­loa voi näh­däk­se­ni hah­mot­taa nime­no­maan sen kaut­ta, mitä se ei ole: se ei ole sel­lai­nen alus­ta lop­puun joh­don­mu­kai­ses­ti ete­ne­vä ker­to­mus tai ker­to­mus­ten sar­ja, jol­lai­se­na se yleen­sä esi­te­tään. Ole­mas­sao­lo — eksis­tens­si — on se likai­nen, muo­do­ton, ras­kas ja ennen kaik­kea jat­ku­va jokin, jon­ka jokai­nen meis­tä oikeas­ti ja välit­tö­mim­min kokee eläes­sään. #

Täy­ty­nee vie­lä alle­vii­va­ta, että kyse ei ole vain tosi­ta­pah­tu­mis­ta ker­to­mi­sen ja kek­sit­ty­jen ker­to­mus­ten väli­ses­tä eros­ta, vaan vie­lä jos­tain tosi­ta­pah­tu­mis­ta­kin ker­to­mi­sen, ker­to­mi­sen sinän­sä tuol­le puo­len ulot­tu­vas­ta. Ero ole­mas­sao­lon koke­muk­sen ja sii­tä kudot­tu­jen ker­to­mus­ten — ken­ties aidos­ti eksis­ten­tia­lis­ti­set ker­to­muk­set pois­lu­kien — välil­lä on vähän kuin ero tosie­lä­män ja tosi-tv:n välil­lä: toi­nen vain uskot­te­lee ole­van­sa tot­ta, toi­nen on sitä aidos­ti. #

En nyt sit­ten tie­dä, että olen­ko käsit­tä­nyt tuo­ta oikein, tai vaik­ka oli­sin­kin, että onko sen mer­ki­tys koko filo­so­fian kan­nal­ta sel­lai­nen kuin min­kä minä sil­le nyt annan. Mut­ta jos se on sitä, niin ihmet­te­len, että mik­sei sitä­kään sano­ta suo­raan sil­loin kun eksis­ten­tia­lis­mis­ta puhu­taan. Aina­kin minul­le ole­mas­sao­lo­ko­ke­muk­sen poik­kea­mi­nen kai­kes­ta sii­tä ker­ro­tus­ta on jo kau­an ollut niin itses­tään­sel­vyys, etten ole toi­saal­ta tie­dos­ta­nut sen mer­ki­tys­tä, enkä toi­saal­ta osan­nut myös­kään aja­tel­la, että joku saat­tai­si kokea (tai pikem­min­kin luul­la koke­van­sa) toi­sin. #

Luu­len myös, että voi olla vaa­ral­li­sen help­poa kuvi­tel­la tuon sub­jek­tii­vi­sen koke­muk­sen likai­nen muo­dot­to­muus pel­käs­tään omal­le koh­dal­le sat­tu­neek­si, ja aja­tel­la sen takia (tai siten), että “minä olen huo­nom­pi kuin muut”. En minä­kään sil­le ereh­dyk­sel­le immuu­ni ole, mut­ta toi­saal­ta luu­len kyl­lä, että on ihmi­siä, jot­ka kär­si­vät sii­tä pal­jon pahem­min kuin minä: että kaik­ki, mitä minun sub­jek­ti­ni kos­ket­taa, muut­tuu samal­la taval­la likai­sek­si vain sik­si, että minun sub­jek­ti­ni kos­ket­taa sitä, vaik­ka tosia­sias­sa kyse onkin juu­ri tuos­ta eksis­ten­tia­lis­ti­ses­ta ole­mas­sao­lon koke­muk­ses­ta, joka on kai­kil­le kaik­kial­la koko ajan yhtei­nen. #

Vai onko? #

Onko ihmi­siä, joi­den koke­mus ole­mas­sao­los­ta ei ole täl­lai­nen? Siis ihmi­siä, jot­ka koke­vat elä­mäs­tään ker­to­mien­sa tari­noi­den kuvaa­van sen sisäl­töä autent­ti­ses­ti? “Eili­saa­mu­na huo­ma­sin, ettei jää­kaa­pis­sa­ni ollut enää mai­toa, joten pää­tin käy­dä kau­pas­sa. Menin kaup­paan ja ostin siel­tä mai­toa. Kass­ajo­nos­sa poi­min mukaa­ni vie­lä ilta­päi­vä­leh­den. Tulin kotiin ja kei­tin kah­vit.” #

Avainsanat: eksistentialismi, filosofia, Jean-Paul Sartre

Järjestyksen ja oikeudenmukaisuuden tarve

#147. Lauantai, 8. toukokuuta 2004 klo 23.34.19, kirjoittanut Jani. 1 kommentti.

Oja­nen taas asial­la. #

“Ihmis­ten on vai­kea uskoa, että maa­il­mas­sa oli­si mitään sat­tu­man­va­rais­ta. Tul­kin­to­ja ohjaa­vat usein seu­raa­vat hypo­tee­sit: #

  1. Maa­il­ma on lopul­ta oikeu­den­mu­kai­nen. Hyvien ihmis­ten käy hyvin ja huo­no­jen huonosti.
  2. Mikään ei tapah­du sat­tu­mal­ta. Kos­ka mikään ei tapah­du sat­tu­mal­ta, asioi­hin on mah­dol­lis­ta vaikuttaa.
  3. Jos teen jon­kin asian oikeal­la taval­la tai panen pal­jon itses­tä­ni likoon, lop­pu­tu­los on minun kan­nal­ta­ni hyvä.
  4. Hyvät tulok­set ovat sisäis­ten pon­nis­te­lu­je­ni tulos­ta, huo­not tulok­set ulkois­ten teki­jö­oi­den syytä.
  5. Jon­kin ilmiön syi­tä on haet­ta­va sitä edel­tä­vis­tä teki­jöis­tä. Mitä lähem­pä­nä asiat tai ilmiöt ovat toi­si­aan, sitä var­mem­min edel­li­nen on jäl­kim­mäi­sen syy.

On help­po näh­dä, että näi­hin hypo­tee­sei­hin kät­key­tyy uskon­to­jen ja ideo­lo­gioi­den kes­keis­tä aines­ta. Me haluam­me uskoa, että maa­il­ma on sekä oikeu­den­mu­kai­nen että ennus­tet­ta­va. Eri­lai­sia tul­kin­to­ja maa­il­mas­ta voi­daan luon­neh­tia tau­lu­kon 6.1. mukaan. #

Tau­luk­ko 6.1. Eri­lai­sia tul­kin­to­ja maa­il­man perusolemuksesta.
  Maa­il­ma on oikeudenmukainen
  Kyl­lä Ei
Maa­il­ma on ennustettava Kyl­lä HUMANISTINEN TIETEELLINEN
Ei FATALISTINEN EKSISTENTIAALINEN

Tau­lu­kos­sa kuva­tut tul­kin­nat maa­il­mas­ta on help­po tun­nis­taa. Moniin uskon­toi­hin sisäl­tyy fata­lis­ti­sia ainek­sia. Maa­il­ma on lopul­ta oikeu­den­mu­kai­nen, vaik­ka emme voi käsit­tää Juma­lan tar­koi­tuk­sia. Ihmi­nen ei pys­ty pal­joa­kaan vai­kut­ta­maan maa­il­man kul­kuun. Ihmi­nen päät­tää, Juma­la sää­tää. Huma­nis­ti­nen tul­kin­ta koros­taa ihmi­sen kykyä vai­kut­taa maa­il­maan. Hänen toi­min­tan­sa tulok­se­na maa­il­mas­ta tulee oikeu­den­mu­kai­nen. Vaik­ka ihmi­nen on ereh­ty­väi­nen, lopul­ta kaik­ki käy hyvin. Tie­teel­li­sen näkö­kul­man mukaan maa­il­man oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta ei ole näyt­töä. Pikem­min­kin on niin, että maa­il­ma on moraa­li­ton. Hyvä ja paha ovat ihmis­ten tul­kin­to­ja. Maa­il­maa ja ihmis­tä voi­daan kui­ten­kin ennus­taa ja usein kont­rol­loi­da­kin. Ihmi­sel­lä on edel­ly­tyk­siä teh­dä maa­il­mas­ta parem­pi, mut­ta hän ei suin­kaan aina käy­tä näi­tä mah­dol­li­suuk­sia. Eksis­ten­ti­aa­li­sen tul­kin­nan kan­nat­ta­jat näke­vät maa­il­man sat­tu­man­va­rai­se­na ja jär­jet­tö­mä­nä.” #

Mark­ku Oja­nen: Mikä minä on? #

Tämän perus­teel­la olen siis “eksis­ten­ti­aa­li­sen tul­kin­nan kan­nat­ta­ja”. Tuon­nem­pa­na sel­vi­ää, mik­si Oja­sen kie­li on men­nä sol­muun kun hän puhuu täs­tä asias­ta. #

“On help­po näh­dä, että kai­kis­sa tul­kin­nois­sa on omat vaa­ran­sa. Marxin kir­joi­tuk­siin perus­tu­via sovel­luk­sia on väi­tet­ty huma­nis­ti­sik­si, mut­ta ne ovat pal­jas­tu­neet auto­ri­taa­ri­sik­si. Jokin pie­ni vähem­mis­tö tie­tää, mikä on ihmi­sel­le hyväk­si, ja halu­aa väki­sin toteut­taa tavoit­teen­sa. Fata­lis­ti­set opit ruok­ki­vat hel­pos­ti ihmi­sen pas­sii­vi­suut­ta ja alis­tu­mis­ta. Myös nii­tä voi­daan käyt­tää hyväk­si. Mitä mer­kit­se­vät het­ken vai­vat tule­van onnen odo­tuk­ses­sa? Eksis­ten­ti­aa­li­nen tul­kin­ta voi kään­tyä nihi­lis­ti­sek­si tai egois­ti­sek­si nau­tin­to­jen etsin­näk­si. Kun maa­il­mas­sa ei ole mitään tar­koi­tus­ta tai mer­ki­tys­tä, mik­si en pitäi­si huol­ta vain itses­tä­ni? Eksis­ten­ti­aa­li­nen tul­kin­ta voi kään­tyä myös tus­kan ja ahdis­tuk­sen koke­mi­sek­si. Seu­rauk­se­na voi olla syvä masen­nus.” #

ed. #

Bin­go! #

Ennen osu­mis­taan oike­aan kir­joit­ta­ja kui­ten­kin myös pal­jas­ti oman kris­til­li­sen (siis fata­lis­ti­sen) ajat­te­lun­sa ja ole­van­sa sokea sil­le, että tähän hänen omaan ajat­te­lu­ta­paan­sa kuu­luu mie­li­hy­vän hal­vek­su­mispre­mis­si (egois­ti­nen nau­tin­to­jen etsin­tä, hyi hyi!). Fata­lis­min kan­nat­ta­jak­si Oja­sen pal­jas­taa myös hie­man myö­hem­min tule­va mie­li­pi­de: #

“Fata­lis­ti­nen tul­kin­ta on psyyk­ki­ses­ti ehkä kaik­kein tur­val­li­sin ihmi­sen kan­nal­ta. Omia pon­nis­tuk­sia tai suo­ri­tuk­sia ei tar­vit­se arvioi­da, kos­ka niil­lä ei lopul­ta ole mer­ki­tys­tä. Tul­kin­nan myön­tei­syys näkyy esi­mer­kik­si itse­mur­hien vähäi­syy­te­nä niis­sä kult­tuu­reis­sa, jois­sa tämä tul­kin­ta on ylei­nen.” #

ed. #

Tah­toi­sin­pa näh­dä täs­sä yhtey­des­sä viit­tei­tä sii­tä mihin Oja­nen tuon väit­teen­sä itse­mur­hien vähäi­syy­des­tä perus­taa. Niin voi olla, mut­ta arkia­jat­te­lus­sa fata­lis­mi asso­sioi­tuu ehkä kaik­kein voi­mak­kaim­min isla­mi­nus­koon, ja samoin teke­vät itse­mur­ha­pom­mit­ta­jat. Ne tyy­pit lie­ne­vät tosin tilas­tol­li­nen poik­kea­ma omas­sa­kin kult­tuu­ris­saan, mut­ta täs­tä­pä syys­tä oli­si hyvä näh­dä jotain doku­ment­tia aihees­ta. #

Haus­kaa, että äsken mie­li­hy­vän­ta­voit­te­lua itse rivien välis­sä pahek­su­nut kir­joit­ta­ja koh­ta itse kuvai­lee fata­lis­min ongel­mia näin: “Sii­hen kui­ten­kin liit­tyy välin­pi­tä­mät­tö­myyt­tä ihmi­sen fyy­si­ses­tä puo­les­ta, kur­juu­den hyväk­sy­mis­tä ja sal­li­mis­ta.” #

Ja sit­ten tulee par­ta­veit­sen­te­rä­vä totea­mus kuin puo­li­huo­li­mat­to­mas­ti: “Eksis­ten­ti­aa­li­nen tul­kin­ta on ihmi­sel­le kaik­kein vai­kein. Näin ajat­te­le­van ihmi­sen on oikeas­taan pak­ko tor­jua oma tul­kin­tan­sa sel­viy­tyäk­seen hen­ki­ses­ti ehjä­nä.” #

Eli on joko valeh­del­ta­va itsel­leen tai olta­va rehel­li­nen ja sen takia elet­tä­vä elä­män­sä pysy­väs­sä psyyk­ki­ses­sä vau­rio­ti­las­sa. Kuu­los­taa tus­kal­li­sen tutul­ta. Eikä ihme että fata­lis­ti­kir­joit­ta­ja­po­loi­nen pel­kää eksis­ten­tia­lis­tis­ta ajat­te­lua niin että jou­tuu kote­loi­maan sen “tul­kin­ta”- ja “kannattaja”-tyylisillä tai­ka­sa­noil­la oman psyy­ken­sä ulko­puo­lel­le. #

“Sanat “minä” tai “itse” tuo­vat välit­tö­mäs­ti mie­leen jota­kin itse­käs­tä tai minä­kes­keis­tä.” #

ed. #

Eikä tämä ole mis­sään esi­mer­kis­sä neu­root­ti­ses­ta ihmi­ses­tä, vaan kir­joit­ta­jan ikään kuin itses­tään sel­vyy­te­nä mai­nit­se­ma totea­mus. Täl­lä jät­käl­lä on ongel­mia. Kyse on empa­ti­aa kos­ke­vas­ta kap­pa­lees­ta, jon­ka lopuk­si Oja­nen osoit­taa esi­mer­kil­lään, että suu­ta­ri pysy­köön les­tis­sään, tai aina­kin psy­ko­lo­gi pois­sa evo­luu­tio­bio­lo­gian alal­ta: #

“Lajin säi­ly­mi­sen takaa vain joko vais­ton­va­rai­nen kyky hoi­taa jäl­ke­läi­siä ja oman lajin jäse­niä tai sit­ten empa­tian kehit­ty­mi­nen niin voi­mak­kaak­si, että huo­len­pi­to muis­ta ylit­tää perus­tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­sen ahtaat rajat.” #

ed. #

Jus­tiin­sa… #

Heh, has­su sana, tuo les­ti. Les-ti. Les­ti­les­ti­les­ti. Mel­kein kuin leh­ti, mut­ta ei lähes­kään. Les­ti. Les-tiiii! #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]9.5.[/klo] Lisäys sisäl­täen lai­nauk­sen Oja­sen tavas­ta pyö­ri­tel­lä minä-sanaa.
[/muokkaus]
[muokkaus][klo]13.10. 10:43[/klo] Kor­ja­sin viit­tauk­sen opuk­ses­ta ker­to­vaan mer­kin­tään ja muo­toi­lin nyky­käy­tän­tö­ni mukaisesti.
[/muokkaus]
[muokkaus][klo]19.10.2005 15:05[/klo] Muo­toi­lin WP:lle. Nyky­ai­kais­tin tyyliä.
[/muokkaus]
[muokkaus][klo]25.1.2009 16:45[/klo] Päi­vi­tin tyyliä.
[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

Avainsanat: eksistentialismi, filosofia
  • kesäkuu 2012
  • toukokuu 2012
  • huhtikuu 2012
  • maaliskuu 2012
  • helmikuu 2012
  • tammikuu 2012
  • joulukuu 2011
  • marraskuu 2011
  • lokakuu 2011
  • syyskuu 2011
  • elokuu 2011
  • heinäkuu 2011
  • kesäkuu 2011
  • toukokuu 2011
  • huhtikuu 2011
  • maaliskuu 2011
  • helmikuu 2011
  • tammikuu 2011
  • joulukuu 2010
  • marraskuu 2010
  • lokakuu 2010
  • syyskuu 2010
  • elokuu 2010
  • heinäkuu 2010
  • kesäkuu 2010
  • toukokuu 2010
  • huhtikuu 2010
  • maaliskuu 2010
  • helmikuu 2010
  • tammikuu 2010
  • joulukuu 2009
  • marraskuu 2009
  • lokakuu 2009
  • syyskuu 2009
  • elokuu 2009
  • heinäkuu 2009
  • kesäkuu 2009
  • toukokuu 2009
  • huhtikuu 2009
  • maaliskuu 2009
  • helmikuu 2009
  • tammikuu 2009
  • joulukuu 2008
  • marraskuu 2008
  • lokakuu 2008
  • syyskuu 2008
  • elokuu 2008
  • heinäkuu 2008
  • kesäkuu 2008
  • toukokuu 2008
  • huhtikuu 2008
  • maaliskuu 2008
  • helmikuu 2008
  • tammikuu 2008
  • joulukuu 2007
  • marraskuu 2007
  • lokakuu 2007
  • syyskuu 2007
  • elokuu 2007
  • heinäkuu 2007
  • kesäkuu 2007
  • toukokuu 2007
  • huhtikuu 2007
  • maaliskuu 2007
  • helmikuu 2007
  • tammikuu 2007
  • joulukuu 2006
  • marraskuu 2006
  • lokakuu 2006
  • syyskuu 2006
  • elokuu 2006
  • heinäkuu 2006
  • kesäkuu 2006
  • toukokuu 2006
  • huhtikuu 2006
  • maaliskuu 2006
  • helmikuu 2006
  • tammikuu 2006
  • joulukuu 2005
  • marraskuu 2005
  • lokakuu 2005
  • syyskuu 2005
  • elokuu 2005
  • heinäkuu 2005
  • kesäkuu 2005
  • toukokuu 2005
  • huhtikuu 2005
  • maaliskuu 2005
  • helmikuu 2005
  • tammikuu 2005
  • joulukuu 2004
  • marraskuu 2004
  • lokakuu 2004
  • syyskuu 2004
  • elokuu 2004
  • heinäkuu 2004
  • kesäkuu 2004
  • toukokuu 2004
  • huhtikuu 2004
  • maaliskuu 2004
marginaalin HTML5-moottorina
WordPress 6.8.1 ja ubudu.
all rights reversed
tietosuojakäytäntö