#

Kat­soin tämän elo­ku­van (Mas­ter and Com­man­der: Maa­il­man lai­dalla) nyt lopul­ta­kin. Etu­kä­teen pel­kä­sin, että se on pelk­kää peit­sen­hei­lu­tusta. #

Vaikka aluksi vai­kutti siltä että sojot­ti­men esit­te­lyä tämä onkin, onneksi se osoit­tau­tui lopulta vain tar­koi­tuk­sel­li­seksi osaksi Rus­sell Crowen esit­tä­män kap­teeni Jack Aubreyn hah­mon kehit­te­lyä. Eli kuten olin kuul­lut puhut­ta­van, tämä oli enem­män kuin pelkkä meri­so­tae­lo­kuva. Tai tar­kem­min sanot­tuna tämä kyllä käsit­teli meri­so­taa, mutta aihetta lähes­tyt­tiin nime­no­maan meri­so­ta­mies­ten kautta. Tar­koi­tan tällä, että elo­kuva ei ollut pelkkä tylsä ihmis­suh­de­draama vaan tapah­tu­mia ja toi­min­taa oli yllin kyl­lin (meri­sota ei ole mitään näper­te­lyä), mutta toi­saalta tämä elo­kuva ei nojaa pelk­kään toi­min­taan ja visu­aa­li­seen ilmee­seen (joka näissä puit­teissa on tie­tysti vai­kut­tava), vaan taus­talla on ennen kaik­kea hyvä ja viih­dyt­tävä tarina. #

Crowen näyt­te­li­jän­tai­doista en tämän­kään elo­ku­van jäl­keen ole kovin vakuut­tu­nut, jos­kaan tässä hän ei ollut niin puu-ukkomainen kuin monissa muissa elo­ku­vis­saan. Näyt­te­le­mi­seen miten­kään liit­ty­mät­tö­mänä sivuseik­kana mai­nit­ta­koon, että vaikka ylei­sesti ottaen en pidä pit­kää tuk­kaa mie­hi­senä, niin Crowe näytti tässä elo­ku­vassa yllät­täen joten­kin pal­jon mie­hek­kääm­mältä kuin muissa elo­ku­vissa, joissa olen näh­nyt hänet lyhyt­tuk­kai­sena. #

Elo­ku­van muista posi­tii­vista puo­lista mai­nit­ta­koon tai­ta­vat nuo­ret ja lap­si­näyt­te­li­jät, joista var­sin­kin Max Pir­kis Bla­ke­neyn roo­lissa teki mie­les­täni vakuut­ta­vaa työtä. #

Nega­tii­vi­sena puo­lena oli tais­te­lu­koh­taus­ten rea­lismi siinä mie­lessä, että koko touhu oli niin hir­vit­tä­vää sähel­lystä, ettei siitä saa­nut juuri mitään tolk­kua. Vaikka Kah­den tor­nin tais­te­luissa tapah­tu­mat suju­vat­kin hie­man liian hyvässä jär­jes­tyk­sessä ollak­seen rea­lis­ti­sia (ikään kuin örkit ja tais­telu pahaa sor­mus­her­raa vas­taan olisi rea­lis­tista!) niin sen on val­mis anta­maan anteeksi, mikäli vaih­toeh­tona on se, ettei tapah­tu­mien kulusta saa sel­vää ennen kuin tais­telu on ohi ja lue­taan kuol­leet ja hen­gissä sel­vin­neet. #

Ai niin, ja tie­tysti ohjaaja Weirin kun­niaksi on las­ket­tava sekin, että elo­kuva on rea­lis­ti­nen sikäli, ettei siinä ole ensim­mäis­tä­kään naista. #

Ylei­sar­vo­sana ei minusta kerro mitään, mutta sano­taan vaik­kapa niin, että jos tuli­sin elo­ku­va­teat­te­rista tätä kat­so­masta, niin oli­sin ihan tyy­ty­väi­nen sijoi­tuk­seeni. DVD:nä en tätä itsel­leni ostaisi. #

 # Kat­soin tämän elo­ku­van (Mas­ter and Com­man­der: Maa­il­man lai­dalla) nyt lopul­ta­kin. Etu­kä­teen pel­kä­sin, että se on pelk­kää peit­sen­hei­lu­tusta. # Vaikka aluksi vai­kutti siltä että sojot­ti­men esit­te­lyä tämä onkin, onneksi se osoit­tau­tui...