Mutta vaikka lain­sää­dän­nön uhka sanan­va­pau­delle onkin pie­nen­ty­nyt, se on yhä ole­massa. Vai­kut­taa siltä, että mei­dän on tais­tel­tava valis­tusa­jan tais­telu uudel­leen niin Euroo­passa kuin Yhdys­val­lois­sa­kin. Tuossa tais­te­lussa oli kyse kir­kon halusta rajoit­taa ajat­te­lua. Valis­tusai­kana ei tais­teltu val­tiota vaan kirk­koa vas­taan. Dide­rot’n La Reli­geuse –romaa­nin (1769) nun­nat ja hei­dän käy­tök­sensä oli­vat tahal­lista juma­lan­pilk­kaa: se haas­toi uskon­nol­li­sen val­lan indek­sei­neen ja inkvi­si­tioi­neen siitä, mitä oli mah­dol­lista sanoa. Useim­mat nykyi­set käsi­tyk­semme sanan– ja aja­tuk­sen­va­pau­desta ovat peräi­sin valis­tusa­jalta. Olemme ehkä luul­leet, että tais­telu on voi­tettu. Jos emme ole varo­vai­sia, se saat­taa tulla epä­voi­te­tuksi.

Aja­tus vapaasta yhteis­kun­nasta, jossa ihmi­siä ei kos­kaan lou­kata tai ärsy­tetä, on absurdi. Samoin on aja­tus siitä, että ihmi­sillä pitäisi olla oikeus vedota lakiin, joka suo­jaa heitä lou­ka­tuksi tulemiselta.[Rushdie käyt­tää sanoja offend ja insult, joista jäl­kim­mäi­sen haluai­sin suo­men­taa her­jaa­mi­seksi, mutta kun sen mer­ki­tys vielä van­han lain­muo­don takia ihmis­ten mie­lissä liit­tyy lait­to­muuk­siin (nykyi­sin sitä vas­taava, rikol­li­seksi mää­ri­telty toi­minta on nimel­tään kun­nian­louk­kaus), jätin sen vain koko­naan kat­kel­masta pois.] Täy­tyy esit­tää perus­ta­van­laa­tui­nen kysy­mys: haluam­meko elää vapaassa yhteis­kun­nassa vai emme? Demo­kra­tia ei ole tee­kut­sut, jossa ihmi­set istus­ke­le­vat rupat­te­le­massa muka­via. Demo­kra­tioissa ihmi­set suut­tu­vat jul­me­tusti toi­sil­leen. He rii­te­le­vät kii­vaasti tois­tensa näke­myk­siä vas­taan. (Mutta he eivät ammu toisiaan.)

Cam­brid­gen yli­opis­tossa minulle ope­tet­tiin kun­nioi­tet­tava väit­te­ly­me­ne­telmä: ei pidä mennä hen­ki­lö­koh­tai­suuk­siin, mutta ei saa kun­nioit­taa toi­sen mie­li­pi­teitä vähää­kään. Kos­kaan ei pidä olla töy­keä hen­ki­löä koh­taan, mutta hen­ki­lön aja­tuk­sia koh­taan voi olla häi­käi­le­mät­tö­män töy­keä. Minusta siinä vai­kut­taisi ole­van rat­kai­seva ero: ihmis­ten tulee olla suo­jassa rotunsa perus­teella tapah­tu­valta syr­jin­nältä, mutta hei­dän aja­tuk­si­aan ei voi ympä­röidä verk­koai­dalla. Sillä het­kellä kun jotain aja­tus­ko­ko­nai­suutta nimi­te­tään pyhäksi, olkoon sit­ten kyseessä uskon­nol­li­nen tai maal­li­nen ideo­lo­gia, kun joukko aja­tuk­sia julis­te­taan immuu­niksi kri­tiik­kiä, satii­ria, ivaa tai hal­vek­sun­taa vas­taan, aja­tuk­sen­va­pau­desta tulee mahdotonta.

Sal­man Rush­die: Defend the right to be offended

open­De­moc­racy Kil­linki

suo­men­nos omani

Rush­dien kir­joi­tuk­sessa on kyse ensi­si­jai­sesti UK:ssa par­hail­laan tekeillä ole­vasta laista, joka tekisi lait­to­maksi… #

käyt­tää sanoja, toi­mia tai aineis­toa joka on uhkaa­vaa, hai­tal­lista tai louk­kaa­vaa siinä tar­koi­tuk­sessa tai toden­nä­köi­sesti sii­hen joh­taen, että uskon­non, uskonn­ot­to­muu­den tai rodun perus­teella valit­tua ihmis­ryh­mää koh­taan tun­ne­tun vihan määrä kasvaa.

What is the Govern­ment proposing?

Home Office

suo­men­nos omani

Teksti on kui­ten­kin mie­les­täni kai­ken kaik­ki­aan ylei­sem­min­kin päte­vää ja tiuk­kaa­kin tiu­kem­paa asiaa ja kan­nat­taa siksi lukea. Tämä mies tie­tää mistä puhuu, eikä tie­tysti vähi­ten siksi, että sai aika­naan kuo­le­man­tuo­mion Saa­ta­nal­lis­ten säkei­den kir­joit­ta­mi­sesta aja­tol­lah Kho­mei­nilta. #

21.12.2005 13:54 Vii­la­sin tyy­liä.
 #