Out there and back
#2604. Maanantai, 8. tammikuuta 2007 klo 13.46.20, kirjoittanut Jani. 14
Olen miettinyt, että pitäisi käydä teatterissa. Olen käynyt viimeksi varmaan jollain koulun järjestämällä teatterireissulla Rovaniemellä, ja niiltä on pelkästään hyviä muistoja. Pohjoisessa ollessani tullut Suur-Jyväskylän lehtikin kirjoitteli sattumalta teatterista, ja postissa oli tullut Jyväskylän kaupunginteatterin kevään ohjelmisto. #
Postissa oli tullut myös odottelemani kutsu: #
“Teille on varattu osastopaikka #
psykiatrian vuodeosastolle 7 #
maanantai 29.01.2007 klo 10:00″ #
Kyse on siis siitä työkyvyn arviointitutkimuksesta. #
Liitteenä olevassa osastoesitteessä sanotaan näin: #
“Keski-Suomen keskussairaalan osasto 7 on psykiatriseen tutkimukseen ja hoitoon erikoistunut 20-paikkainen avo-osasto, joka on tarkoitettu naisille ja miehille.” #
Minun ei siis tarvitse matkustaa puoltatoista kilometriä kauemmas tuonne päästäkseni. Ei kuulosta ollenkaan pahalta, mikä sekin tosin saattaa vain johtua lääkityksestä. Tosin aiemmat kokemukseni avo-osastolla olemisesta ovat nekin niin vahvasti positiiviset, että tämä kuulostaa ehkä siksikin niin hyvältä. #
“Muuta huomioitavaa […]
Hajusteiden ja voimakastuoksuisten partavesien käyttö on kielletty.” #
Voi ei! Kuinka minun nyt käy, jos joudun jättämään valkosipulikaulanauhani ja rikkivetysuitsukepurkkini kotiin! #
“Sopikaamme, että kukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Kuntaliiton sairaaloissa tai niiden muissa toimintayksiköissä tutkittavana tai hoidettavana ollut potilas ei kerro ulkopulisille mitään, mitä hän on nähnyt, kuullut tai muutoin saanut tietää muiden potilaiden asioista.” #
Hetkinen, viritän tässä vain ensin kamerani, ja olen valmis lähtemään! #
[muokkaukset]
[muokkaus][klo]14:01[/klo] Viilasin sanamuotoja.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #
Siis hetkinen, sopikaamme? Yksipuolisesti sopikaatte? Mitähän sitten käy jos ilmoitat sinne ettei sulle käy tuollainen sopimisjuttu? Tietty on ymmärrettävää tuo mitä siinä halutaan toivoa, mutta mikäli kyseessä ei ole mikään NDA-systeemi niin siinähän sopivat keskenään.
Ei nyt sillä että olisin utelias. Ajattelin vain että itseäni tuollaiset ärsyttävät. Siis kun tuodaan toisen tahon mielipide/kanta esille muka yhteisenä tai vieläpä yhteisesti sovittuina vaikka yksipuolisesta ilmoituksesta on tosiasiassa kyse.
No olipa kyllä hauskasti laitettu, mutta monet ystäväni ovat olleet kaikenlaisilla osastoilla ja ovat kyllä kertoneet sieltä jos jonkinlaisia juttuja, enkä oikeastaan pidä sellaista juoruilua lainkaan pahana,. siinä tosin on oma lehmä ojassa. Ei ole sitten enää ollenkaan hullu olo kun kuulee kuinka hulluksi ihminen VOI tulla. Eikä kukaan tietenkään mitään nimiä ja muita erottamattomia ulkonäöllisiä seikkoja ole paljastellut. Eikä niitä juttuja tietenkään nettiin kirjoiteta…
Kuraattori: Tuo oli lainausmerkeissä muun tekstin perässä. Ilmeisesti kyse on jonkinlaisesta motosta… mutta aika lapselliselta lässytykseltähän tuo kieltämättä kuulostaa.
Carmabal: Juu, minustakaan siinä ei ole mitään pahaa, jos kerrotaan anekdootinomaisia juttuja omassa, pienessä sisäpiirissä. Eikäpä minusta tuollaisilla, tai sen puoleen minkäänlaisilla kielloilla semmoista voida realistisesti olettaakaan saavutettavan. Noilla halutaan varmaan rajata pois vain kaikkein räikeimmät luottamuksellisuuden rikkomiset eli käytännössä jutut, joista henkilön voi tunnistaa, ja joista tälle voi periaatteessa koitua vahinkoa, olipa se sitten niinkin vähäistä kuin mielipaha sen luottamuksen rikkoutumisesta.
Siitä saattaa tulla tutkittavaksi tulevallekin turvallisempi olo, hän voi ajatella ettei hänen tarvitse pelätä esim. leimautumista vaikka onkin menossa mielenterveydellisiin tutkimuksiin ja ettei hänenkään asioitaan leviteltäisi ympäriinsä.
Totta, moniakin voi yksityisyyden säilyminen huolettaa. Hyvä kun toit tuonkin puolen esiin, sitä tällaisena omat asiansa kaiken kansan eteen automaattisesti levittelijänä ei tuollaista tule heti ajatelleeksikaan.
Kun itse käväisin tossa taannoin sairaalassa, niin siinä kupongissa, jonka sain, ja jossa oli niitä ohjeita ja sairaalakäytäntöjä etukäteen varauduttavaksi, NIIN, niin siinä luki lopussa vaan, että osastolla tapahtuneita ja kuultuja asioita ei saa kertoa sairaalan ulkopuolisille tahoille, koska salassapito velvollisuus velvoittaa henkilökunnan lisäksi myös potitaita. Piste. Ei mitään ehdottelua eikä lainausmerkkejä.
Juu tietenkin olen itsekin yksityisyyden säilyttämisen kannalla, mutta sen esille tuominen ei välttämättä ole tuossa kohtaa ollut soveliain, ainakaan omalle suhtautumiselleni.
Mielummin sitten niin että tuodaan esille jokin selkeä seikka minkä nojalla muiden asioista kertominen olisi suoraan kiellettyä tms.
V.: Jopas! No ainakaan siinä ei voi turhasta lässytyksestä valittaa, kun noin suoraan sanotaan. Perustuukohan moinen edes mihinkään lakiin? Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminenhän on tietysti rikos jo sinänsä, mutta en muista koskaan missään muualla kuulleeni tuollaisesta, että potilaalla olisi vielä sen päälle joku ylimääräinen vaitiolovelvollisuus.
Kuraattori: Jep, ymmärrän kyllä.
… nii, en tiedä, mutta minut se sai välittömästi miettimään, että minkämoisia sanktioita on tarjolla ja mihin perustuen - oisko saanut kotihoitoa, jos ei olis suostunut suutaan sulkemaan?
Niinpä! Työntekijän tapauksessahan se on eri, kun semmoinen lörpöttelijä voidaan aina potkaista pellolle, mutta minkäs ne oikein potilaalle kuvittelevat voivansa? Kylmäkätisillä hoitajillako sitten rangaistaan, tai psykiatrisen osaston tapauksessa kylmäkiskoisilla?
[…] Olin ajatellut, että kun asun näinkin lähellä työkykytutkimuspaikkaa, niin eivät ne minua siellä yöpymään pakota, vaan pakottivatpa kuitenkin. No, pääsen sentään lomille viikonlopuiksi ja näin iltaisinkin käymään täällä kotosalla. Saapipahan kuntoilla, ettei kunto romutu työkykytutkimuksen aikana. Olisihan sekin aika ironista. […]
[…] ajatellut, että kun asun näinkin lähellä työkykytutkimuspaikkaa, niin eivät ne minua siellä yöpymään pakota, vaan pakottivatpa kuitenkin. No, […]