Citizen LC-250 -taskulaskimen pariston vaihtaminen
#4174. Lauantai, 10. tammikuuta 2009 klo 17.11.57, kirjoittanut Jani. 13
“Silmiini sattui jostain taskulaskimen mainos: kyseessä taisi olla Canonin tuote, jota markkinointiin ekologisena, koska sen valmistamiseen käytettiin vanhojen kopiokoneiden muoviosia tai vastaavaa. Jäin miettimään, milloin itse olen käyttänyt viimeksi oikeaa taskulaskinta. Koska laskin löytyy sekä tietokoneesta että kännykästä ja laskusuorituksia voi tehdä myös taulukkolaskentaohjelmalla, ei taskulaskimelle tunnu olevan mitään tarvetta. Laskin on siis yksi esimerkki niistä tuotteista, joissa teknologinen kehitys tekee fyysisestä tuotteesta tarpeettoman.” #
Kulutusjuhla: Kun taskulaskin, herätyskello ja puhelinluettelo tulivat tarpeettomiksi #
Mitä laskimiin tulee, minulla nämä yhdistelmätuotteet eivät ole korvanneet erillistä, fyysistä laskinta. Ostin jopa muutama vuosi takaperin ihan asiasta tehden uuden, hyvän peruslaskimen pöydälle. Sille onkin ollut käyttöä siitä lähtien lähes päivittäin. Käytän kyllä tietokoneenkin laskinta silloin, jos laskun tulos tai jokin sen lähtökohtaisista luvuista on iso ja haluan tarkkuutta, tai jos luku täytyy kopioida ja liimata, mutta yleensä tuo erillinen kapula on minusta paljon helpompi. Kännykän laskinta en käytä juuri koskaan. Ne ovat minusta uskomattoman kömpelöitä. #
Tänään se tuo kapula sitten lakkasi toimimasta pariston loputtua. Kunnon kansalaisjournalistina ajattelin blogata siitä, jotta pariston vaihtamisessa tarvittavat tiedot olisivat jossain ylhäällä itseäni varten, ja saattaahan tästä jollekulle muullekin olla hyötyä. #
LC-250:n sisällä on yksi nappiparisto mallia 189, joskin ainakin Energizerin paristopakkauksessa samaan malliin viitataan myös tunnuksella LR54. Laskimen sisällä entuudestaan ollut paristo oli minun kappaleessani GP:n eli Gold Peakin valmistama. En löytänyt vaihtokappaleita Jyväskylän Sokoksesta enkä Anttilasta (Anttilasta en itse asiassa löytänyt nappiparistoja lainkaan), mutta ainakin Keljon Prismassa niitä oli kaupan. Jostain syystä useimmat nappiparistot myydään kahden kappaleen pakkauksissa, vaikka ainakaan yhdessäkään minun laitteistani ei tarvita kuin yhtä kerrallaan, ja se yksi kestää sitten yleensä vuosia. #
Pariston vaihtamiseksi täytyy laskimen selustassa oleva pieni, ristipäinen ruuvi ensin irrottaa. Takakansi on lisäksi kiinni etupuolessa kahdeksalla nipukalla, joiden sijainnit olen ympyröinyt oheisessa kuvassa sinisellä värillä. Nipukoiden irrottamiseen minulla ei ole mitään hyvää niksiä; tällä kertaa käytin ensin pientä terävää veistä osien kampeamiseen laskimen alanurkista, ja lisäksi talttapäistä ruuvimeisseliä, jottei ensimmäisenä irti saamani laita olisi napsahtanut takaisin paikalleen kammetessani auki toista. #
Kun takakansi on irti, pariston paikka löytyy piirilevyn alaosasta, keskeltä. Paristo on kehikossa, ja sen saa siitä pois alakautta työntämällä sitä varovasti yläkautta esimerkiksi ruuvitaltalla. Uusi paristo työnnetään paikoilleen päinvastaisessa suunnassa, ja sen tulee olla plusnapa ylöspäin, eli miinusnapa piirilevyä vasten (piirilevyllä on pieni kuva muistuttamassa oikeasta suunnasta). #
Kun paristo on vaihdettu, takakannen voi napsauttaa paikoilleen ja ruuvata sitten kiinni. #
Mun graafisesta laskimesta loppui patterit suunnilleen juurikin niillä hetkillä, kun valmistuin insinööriksi. Mun mielestä se oli niin siististi ajoitettu homma, etten ole vaihtanut pattereita :D Mutta kyllä sitä usein käsiinsä hapuilee, ei mikään korvaa oikeeta laskinta, tosin joku vähän köykäisempikin kelpaisi, kuten oisi kelvannut koulussakin. Töissä käytetään tavista nelitoimi-taskulaskinta, kun siellä lasketaan pienimuotoisia juttuja (joita voisi kyllä päässäkin laskea ellei oisi aivot niin jumissa). Kerran se laskin oli hukassa ja otin esiin tietokoneen laskimen. Se ihan perus, mikä Windowsissa on siellä saman valikon takana, kuin Paint. Työkaverit oli ihan monttu auki, että mistä semmosen löysin. Öö, ei onneksi vanha juttu :D Niin kauan ku mä olen tietokoneita käyttänyt, on se laskin sieltä samasta paikasta löytynyt.
Näyttääpä muuten työläältä hommalta tuo pariston vaihtaminen! :O
Graafista tuskin edes sietäisin tässä pöydällä enää, niissä kun on niitä nappuloita niin hemmetisti että melkein jo kohta äkemmin löytyy sitten se käyttöjärjestelmän laskin hiirellä ja siitä ne plus, miinus ja onyhtäkuin, joita lähinnä enää nykyisin tarvin.
Ha haa, vähänkö nyypöjä työkavereita, eivät tiedä käyttiksen laskimesta! XD
Vähän turhan työlääksi se oli tuo patterin vaihtaminen tässä tehty, monestihan näissä on sentään se semmonen luukku joka aukeaa ilman työkaluja. Tosin niiden luukkujen muovihan väsyy tyypillisesti sitten lopulta eikä se luukku pysy enää paikallaan ja kohta se onkin jo hukassa, ja tarvitaan jotain jeesusteippipatenttia. Tästä ei ainakaan paristo karkaa kun se on noin visusti rungon sisässä.
LR54 oli aikoinaan varsin yleinen valotusmittarin paristo käsitarkenteisissa filmikameroissa. Aika moneen malliin niitä piti laittaa kaksin kappalein. Ehkä tuo niiden pakkaaminen kahden paketteihin on jäänyt perinteeksi niiltä ajoilta.
Tosin ainakin siinä valokuvausliikkeessä, jossa tuolloin työskentelin, tarvittaessa myytiin paketista vain toinen paristo ja jätettiin toinen hyllyyn odottamaan seuraavaa asiakasta. Mutta eipä taida onnistua enää nykyään.
Muistaakseni nuo maksoivat siihen aikaan noin 15 tai 16 markkaa kappaleelta. Onkohan hinta paljonkin siitä muuttunut?
Onhan toi graafinen vähän kömpelö, mutta en taida muutakaan enää omistaa. Ja joo, vähän ihmettelin, että onko oikeesti olemassa ihmisiä, jotka käyttävät tietokonetta kyllä ihan normaalisti (ettei ole semmosia “teen vaan nää, mitä on pakko”- tätejä) mutta ei tiedä laskimesta :D
Mun laskimessa se luukku on yhdellä ruuvilla kiinni, niin ei lähde käveleen. Mulla ainakin on tosi paha tapa käyttää kaikkia patteriluukkuja stressileluina eli telkkaria katellessakin räplään koko ajan kaukosäätimen paristoluukkua kiinni ja auki. Ja sit ne löystyy :P Samaa tein koulussa silloin, kun käytin funktiolaskinta, kun siinä oli kans räplättävä luukku. Eli jotain hyvää siinäkin, että on kunnolla ruuvattu kiinni koko paketti :D
Niko: Mielenkiintoista taustatietoa, kiitoksia. 3,30 € oli tämän kahden kappaleen pakkauksen hinta, eli jos tarkoitit tosiaankin yhden hintaa niin siinä tapauksessa se on pudonnut puoleen, mutta jos tuo 15-16 markkaa olikin se kahden hinta, niin siinä tapauksessa ne ovat kutakuinkin saman hintaisia edelleen.
norsis: Heh, mikähän siinä onkin että niitä luukkuja pitää sillä lailla räplätä? Tunnistin heti tuon itsestänikin, kun mainitsit kaukosäätimen.
Minulla on Texas Instrumentsin aurinkokennolla varustettu laskin, ollut jo vuosikaudet, joten en ole joutunut patterinavaihto-operaatioon. Se on sellainen nelilaskimesta seuraava, eli muutama muistipaikka löytyy ja trigonometriset funktiot ja lg, mutta eipä juuri muuta.
Usein käytän laskemiseen Exceliä tai sitten sitä tietokoneen laskinta (josta vasta jotain kymmenen vuotta sitten opin, että sitä voi näpytellä myös näppäimistöltä, ai tarvitse sohia hiiren kanssa).
Texas Instrumentsiin minäkin luotin aina silloin kun tarvitsin graafista laskinta. Aurinkokennoihin sen sijaan en, mutta se johtunee lähinnä vain siitä että ne sellaisella varustetut olivat aina jotain lehden kylkiäisinä saatuja, eli niillä olikaan tuskin mitään takeita laadusta.
Tuo numeronäppäimistön toimiminen ohjelmallisen laskimen kanssa on kyllä ilahduttava pikku yksityiskohta. Muistan sen tyytyväisyydentunteen, kun kokeilin sitä ja se toimi kuten sen olisi saattanut olettaakin toimivan.
Minulla oli joskus lukioaikoina funktiolaskin, en tiedä mihin se on kadonnut, sen jälkeen olen käyttänyt kännykän tai tietokoneen laskinta, ne riittävät minulle hyvin. Lähinnä taidan laskea yhteen kuukauden menojani ja tulojani tai jotain sellaista että jos kymmenellä sentillä on 20 silmukkaa niin kuinka paljon pitää luoda jos haluaa vaikka 57-senttisen pipon.
Muistan vieläkin kun menin ostamaan sitä laskinta aikoinaan, siitä on nyt yli kymmenen vuotta. Opettajani ei ollut innostunut graafisista laskimista, hänestä nelilaskimet (tai oikeastaan laskutikut, hän oli opettanut jostain 60-luvun lopulta) olisivat olleet aivan riittäviä pitkään matikkaankin. Minä en halunnut mennä aivan niin pitkälle joten päätin ostaa funktiolaskimen. Ensimmäisellä kerralla kirjakaupassa en kuitenkaan saanut ostettua sitä, myyjä kieltäytyi myymästä minulle muuta kuin graafisen laskimen kun hänen mielestään yksinkertaisempaa ei olisi voinut käyttää pitkässä matikassa (erehdyin sanomaan hänelle mitä luin). Eikä minulla ollut tarpeeksi rohkeutta väittää vastaan. Seuraava myyjä oli onneksi joustavampi.
Lukioajat alkavat jo olla varsin hyvin haihtuneet muististani, mutta muistelen, että graafisen laskimen grafiikkapuolesta oli lähinnä se hyöty, että joidenkin tulosten oikeellisuudesta saattoi sen avulla varmistua. Se oli eduksi kokeissa, kun ei tarvinnut syynätä laskuja yhä uudestaan virheiden varalta, ja siten aikaa jäi enemmän muihin tehtäviin. Opetuksessa graafista laskinta ei muistaakseni kuitenkaan edellytetty.
Se 15 tai 16 markkaa oli yhden pariston hinta tuolloin, eli hinta on tippunut.
Niinpä sitten on tehnyt, vieläpä aika mojovasti.
Mainittakoon vielä, että ajankohta jolta hinnan muistan on jostain 1980- ja 90-lukujen vaihteen tienoilta.