Lapin ratio
#441. Maanantai, 13. syyskuuta 2004 klo 8.35.22, kirjoittanut Jani. 0
Vien aamulla Kiinaan muuttaneelta tehtaalta työttömäksi jääneen isäni työvoimatoimiston kurssille Kemijärvelle. Viidenkymmenen kilometrin matkalla nähdyistä ihmisistä puolesta puolet on tuttuja, puolet puolituttuja. #
Lapin Radion “kuinka hullua pidetään jännityksessä” -osuudessa toimittaja metsästää lapsityövoimalla tehtävää tuotetta. Soittajien vastaanottimet ovat systemaattisesti liian isolla (pitäähän se oma ääni radiosta kuulla). Sitten, kun kiertoäänestä juuri ja juuri selville saadut arvaukset alkavat mennä ihan metsään, toimittaja paljastaa, ettei kyseessä olekaan lapsityövoimalla tehtävä tuote. Melkein oikean vastauksen (joka oli postikortti) arvannut haluaa kuulla veteraanin huutolaulua. #
Huomaan, etten taaskaan muistanut ottanut kameraa mukaan, kun kuulen välillä paikasta, jossa oli taas vastikään nähty hirviä. Hirviä ei tällä kertaa näy, mutta yksi kohtuullisenkokoinen hanhiparvi sentään. Ruskastakin voisi ottaa kuvia. #
Paluumatkalla kidutan itseäni kuuntelemalla lisää Lapin Radiota. LKS:ssä (joka ei ole Luumäen Karismaseura vaan LSHP:n pääkallonpaikka) puuhataan tupakoimiskieltoa. Kuin takapajuisuuden kulminoitumana keuhkotautien ylilääkäri sotii sitä vastaan. Haastateltaessa kyseinen puoskari lietsoo itsensä melkein hurmokseen, alkaa kiekua kuin Tatjana Lebedeva ja antaa tulla semikristillistä paatosta armosta ja “veli veljeä vastaan” -mentaliteetista. #
Jeesus sentään. #