Link­ke­jä läh­tee tänään joka suun­taan sii­hen mal­liin, että lie­nee kysees­sä se päi­vä kuu­kau­des­ta kun erak­ko tulee met­säs­tään, hake­maan muu­ta­mia hei­mo­kon­tak­te­ja joi­den voi­mal­la jak­saa jäl­leen seu­raa­van kuu­kau­den eris­täy­tyä. Tänään on hyvä päi­vä olla blo­gaa­ja, osa jouk­koa. #

Paki­na­mai­set ja vir­tu­aa­li­sik­si uutis­toi­mis­toik­si eri­kois­tu­neet blo­git pois­lu­kien, blo­gien luke­mis­ta aloit­te­le­van ensi­vai­ku­tel­ma on var­maan­kin tyy­pil­li­ses­ti sel­lai­nen, kuin se oli itsel­lä­ni: häm­men­nyk­sen sävyt­tä­mä. Kos­ka yksit­täi­set kir­joi­tuk­set ovat yleen­sä aika lyhyi­tä, voi olla vai­kea pääs­tä peril­le sii­tä, mikä sel­lai­sen mer­ki­tys on. Mer­ki­tys syn­tyy tie­tys­ti ajal­li­ses­ta jat­ku­mos­ta ja sii­tä, että niis­tä yksit­täin lyhyis­tä mer­kin­nöis­tä muo­dos­tuu ajan myö­tä kuva nii­tä tuot­ta­vas­ta ihmi­ses­tä. #

Vas­ta tuon kuvan muo­dos­tu­mi­sen myö­tä pys­tyy vähi­tel­len teke­mään sel­vää Pin­se­rin lis­tan tapai­ses­ta hal­lit­se­mat­to­mas­ta infor­maa­tio­vyö­rys­tä; joi­den­kin teks­tien taus­tal­ta löy­tyy tun­nis­tet­ta­via aja­tuk­sia ja tun­tei­ta, osia itses­tä, joi­den tun­nis­ta­mi­nen muis­sa tuot­taa halun pala­ta näi­den ihmis­ten aja­tuk­sis­taan ja tun­teis­taan tuot­ta­mien kuvaus­ten pariin uudes­taan. #

Tämän mer­kin­tä­ni ins­pi­raa­tio­na oli Hil­li­tyn Kukon[alaviite]Vai pitäi­sit­kö parem­pa­na, että se kir­joi­te­taan yhteen ja pie­nel­lä, kuten tun­nuk­se­si? :)[/alaviite] eili­sil­tai­nen poh­dis­ke­lu surus­ta: #

“Kipu tekee surul­li­sek­si. Suru on mie­le­ni ilmen­ty­mä­nä entuu­des­taan lii­an­kin tut­tu. Tun­tee­na suru kai­vaa esil­le kaik­ki van­hat­kin surut ja mur­heet.” #

Tämä on esi­merk­ki sel­lai­ses­ta mie­len­si­säl­lön kuvauk­ses­ta, jon­ka blo­giin vas­ta tutus­tu­va hah­mot­taa eri taval­la kuin sitä ennen­kin luke­nut, joka tie­tää enem­män sii­tä, mil­lai­ses­sa kon­teks­tis­sa tämä tun­ne­ti­la on kir­joit­ta­jan­sa sisim­mäs­sä. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa aloit­te­li­ja ei kyke­ne hah­mot­ta­maan vah­vas­ti hen­ki­lö­koh­tais­ta teks­tiä ollen­kaan, ja siir­tyy tur­hau­tu­nee­na etsi­mään jotain muu­ta. Blo­gien maa­il­maan pereh­ty­mis­tään aloit­ta­van edes­sä koho­aa näin ollen kyn­nys, joka täy­tyy ylit­tää ennen kuin hän voi kokea ole­van­sa maa­il­mas­sa sisäl­lä. Kyn­nyk­sen ylit­tä­mi­nen puo­les­taan vaa­tii tie­tois­ta pon­nis­te­lua, ja pon­nis­te­luun moti­voi­tu­mi­nen voi olla vai­ke­aa, kun ei vie­lä itse ole koke­nut, mitä kyn­nyk­sen toi­sel­la puo­lel­la ole­mi­nen antaa. #

Tek­ni­ses­ti orien­toi­tu­nee­na ihmi­se­nä, hak­ke­ri­na, ajat­te­lin tätä tie­tys­ti heti kyn­nyk­sen havait­tua­ni: kuin­ka oli­sin voi­nut pääs­tä sisäl­le tähän maa­il­maan hie­man hel­pom­min? Yksi kah­des­ta kek­si­mäs­tä­ni mah­dol­li­ses­ta rat­kai­sus­ta on, että blo­gien kir­jo oli­si niin laa­ja, että sii­hen kuu­lui­si myös hel­pom­min sisäl­le­pääs­tä­viä jul­kai­su­ja. Huu­mo­ri on ehkä yksi rat­kai­su; nyt jo ikä­vä kyl­lä edes­men­neel­tä vai­kut­ta­van Moros­koo­pin semi­fik­tii­vi­sel­tä (so. todel­li­suu­des­ta ins­pi­raa­tion­sa ammen­ta­val­ta fik­tiol­ta) kuu­los­ta­va anti on uskoak­se­ni sisäl­le­pääs­tä­vää jokai­sen mer­kin­nän osal­ta. Voi kui­ten­kin olla, että on maam­me sen ver­ran pie­ni, ettei blo­gien kir­jo kos­kaan kas­va niin laa­jak­si, että kyn­nyk­sen kul­ma rat­kai­se­vas­ti loi­ve­ni­si. Jon­kin ver­ran varaa sii­hen kui­ten­kin lie­nee toki vie­lä sen­tään. #

Toi­nen, edel­lis­tä nopeam­min ja riip­pu­mat­to­mam­min toteu­tet­ta­vis­sa ole­va apu­neu­vo oli­si Pin­se­rin lis­taa parem­min jao­tel­tu blo­gien sisäl­lys­luet­te­lo, jol­lai­sen hah­mo­tel­mal­ta vuodatus.substanssi.netin kate­go­ria­va­lik­ko vai­kut­taa. Täl­lai­sen kaut­ta voi­si koet­taa lähes­tyä kir­joit­ta­jien per­soo­nal­li­suuk­sia itsel­le lähei­sen aiheen avul­la. #

Toi­saal­ta on kyl­lä sanot­ta­va, että yhtei­nen ini­ti­aa­tio­riit­ti, ras­kas ker­ta­pon­nis­tus ryh­mään pää­se­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä on tie­tys­ti omi­aan lisää­mään nime­no­maan sitä ryh­män yhteen­kuu­lu­vai­suu­den­tun­net­ta, joka on osa tämän­kin suu­ren uus­hei­mon antia. #